Kanta-Häme

SSAB:n tehtaalla syntyy tonnikaupalla teräsromua – Ylijäämäiset leikkuupalat eivät olekaan jätettä, päätti oikeus

Aluehallintovirasto määräsi aiemmin teräksen arvokkaat leikkuutähteet jätteeksi. Kierrätysterästä tulee tehtaalla vuodessa kymmeniä tuhansia tonneja.
SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla syntyy vuodessa leikkuutähteitä lähes 50 000 tonnia. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
SSAB:n Hämeenlinnan tehtaalla syntyy vuodessa leikkuutähteitä lähes 50 000 tonnia. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan teräsromu ei ole jätettä. Vaasan hallinto-oikeus määritteli sen sivutuotteeksi, kun se antoi päätöksen SSAB:n valituksesta.

Päätös on periaatteellisesti ja taloudellisesti merkittävä, sillä tehtaalla syntyy kierrätysterästä valtavia määriä. Jos tämä romu määriteltäisiin jätteeksi, se vaikeuttaisi teräksen kuljetusta, varastointia ja käyttöä.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto määritteli tehtaan ympäristöluvassa sen teräsromun jätteeksi lukuun ottamatta romua, joka hyödynnetään Raahen terästehtaalla. SSAB halusi romun kierrätystuotteeksi, jotta se voisi myydä sitä helposti myös muille käyttäjille.

– Nämä asiat ovat tulkinnanvaraisia. Ei meillä ole huonoa omatuntoa, vaikka määrittelimme teräsromun jätteeksi, sanoo aluehallintoviraston ympäristöneuvos Tero Mäkinen.

”Kaikilta osin jätettä”

Aluehallintovirasto (avi) ilmoitti vielä lausunnossaan, että lähtökohtaisesti teräsromu on kaikilta osin jätelainsäädännön tarkoittamaa jätettä. Jätelain 5. pykälän 2 momentin mukaan aine on sivutuote, jos se ”voidaan käyttää suoraan sellaisenaan tai sen jälkeen, kun sitä on muunnettu enintään tavanomaisen teollisen käytännön mukaisesti”. Avin mielestä vain SSAB:n Raahen tehtaalle toimitettu teräs täytti hakemuksessa sivutuotevaatimuksen.

– Romua pidetään jätteenä. Niitä käsittelevät yritykset ovat jäteyrityksiä. Eri asia on, jos tuote on kuranttia, esimerkiksi sellaisenaan käytettävä levy, Mäkinen sanoo.

Hämeenlinnan tehtaan teräsromu on lähinnä leikkuupaloja, joita syntyy teräksen käsittelyssä. Hämeenlinnassa kylmävalssataan ja pinnoitetaan Raahessa valmistettua kuumavalssattua terästä. Raahesta tuodaan tehtaalla noin miljoona tonnia terästä vuodessa.

Periaatteessa kyse on lähes puhtaasta raudasta, jota on käsitelty vahvaksi teräkseksi.

– Romussa eli kierrätysteräksessä ei ole myrkkyjä eikä muita aineita, jotka aiheuttaisivat vaaraa ympäristölle tai terveydelle, sanoo SSAB Europen ympäristöjohtaja Harri Leppänen.

Ympäristölupahakemuksen mukaan Hämeenlinnan tehtaalla syntyi kierrätysterästä 44 329 tonnia vuonna 2016. Kierrätysteräs on sellaisenaan teräksen raaka-aineeksi sopiva pörssituote. Hämeenlinnan tehtaan ”romun” arvo on noin 15 miljoonaa euroa.

Jäte vaatii luvat

Lainsäädäntö antaa mahdollisuuden käyttää jätettä. Jätelain mukaan jätettä ei kuitenkaan saa edes luovuttaa sellaiselle, jolla ei ole siihen ympäristölupaa tai jota ei ole merkitty jätehuoltorekisteriin. Jätteen käyttäminen on luvanvaraista.

– Jäteluokittelu aiheuttaisi lisävaatimuksia esimerkiksi romun varastointiin ja kuljetukseen, Leppänen kertoo.

Hämeen ely-keskus halusi myös lausunnossaan, jonka se antoi lupahakemuksesta, pitää teräsromun jätteenä. Se muutti mieltään antaessaan lausunnon SSAB:n valituksesta.

Vaasan hallinto-oikeuden mukaan sillä, mihin tehtaan toiminnassa syntyvä teräsromu toimitetaan, ei ole ratkaisevaa merkitystä arvioitaessa sivutuotteelle asetettuja vaatimuksia. Myös yhtiön ulkopuolelle toimitettava teräsromu voi olla sivutuotetta. HÄSA

Kommentti: Tärkeälle ei jää aikaa

Ympäristölainsäädäntö on mutkikasta. Monet oikeustieteilijät ovat nimittäneet ympäristöoikeutta julkisoikeuden vaikeimmaksi lajiksi.

Suurten teollisuuslaitosten ja kaivosten ympäristöluvissa käsitellään vaikeita asioita. Ne vaativat sekä luvan hakijoilta että niiden käsittelijöiltä ammattitaitoa ja aikaa. Vaasan hallinto-oikeus teki sankarillisen tiivistyksen, kun se pystyi antamaan päätöksen SSAB:n Hämeenlinnan tehtaan ympäristöluvasta 53 sivun tekstinä.

Ei voi välttyä ajatukselta, että eräät lupien käsittelijät pitävät sankarillisena puuttua yksityiskohtiin ja harrastavat vielä saivartelua. Tärkeät asiat voivat jäädä unohduksiin.

On outoa, että aluehallintovirasto nimesi Hämeenlinnan tehtaan terässilpun jätteeksi, vaikka korkein hallinto-oikeus oli antanut vastaavasta Outokummun silpusta päin vastaisen päätöksen.

 

Lue myös: Hämeenlinnan putkitehtaalle lähes 30 miljoonan investointi – lisää tiloja ja kaksi tuotantolinjaa uusitaan