Kanta-Häme

Stubb Hämeenlinnassa: Suomen ja Britannian välille puolustusyhteistyötä

Valtiovarainministeri ja kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb piti maanantaina aamupäivällä Suomen kansainvälistä asemaa käsitelleen puheen Hämeenlinnan Paasikivi-seurassa.

Stubbin puheen keskiössä olivat Ruotsi sekä Suomen ja Ruotsin välinen kohtalonyhteys.

– Käsitykseni on, että meillä ei ole täysin ymmärretty Ruotsin turvallisuuspoliittisen tilanteen ja ajattelun nopeaa muutosta, Stubb arvioi.

– Ruotsi laatii parhaillaan selvitystä turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Sen lähtökohtana on, että jos lähialueille syntyisi konflikti, Ruotsi joutuisi vääjäämättä sen osalliseksi. Sotilaallisella liittoumattomuudella ei olisi siinä tilanteessa merkitystä. Toisin sanoen, vanha puolueettomuuden perinne ei enää päde, hän huomautti Paasikivi-seurassa.

Alexander Stubb varoittaa suomalaisia aliarvioimasta ruotsalaisten kykyä tehdä nopeita muutoksia kansakunnan olemassaoloa turvaavassa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Kansojen ja kulttuurien sulatusuunina tunnettu Ruotsi kiristi viime syksynä maahanmuuttopolitiikkaansa nopeasti, vaikka hallituspuolueina olivat tiukennuksia aiemmin kavahtaneet sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue.

– Meidän ei pidä aliarvioida Ruotsin kykyä tehdä isoja muutoksia nopeasti. Katsotaan vaikka maahanmuuttopolitiikkaa. Ruotsin linja maahanmuuttoon on kiristynyt dramaattisesti. Monen mielestä linja on kääntynyt 180 astetta. Ja muutoksen teki punavihreä hallitus, Stubb sanoi.

Ruotsissa seurataan Stubbin mukaan nyt erittäin herkällä korvalla Venäjän liikkeitä.

– Jos Venäjä palaa yhteistyön tielle ja vähentää uhkaavaa toimintaansa, Ruotsi voi vielä pysyä Naton ulkopuolella. Mutta jos Venäjä jatkaa nykyisellä linjallaan, Ruotsille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin hakea turvaa Natosta. Huoli oman puolustuksen kestävyydestä on niin suuri, Stubb arvioi.

Pystyykö Suomi estämään alueensa luvattoman käytön?

Stubb muistutti ruotsalaisten olevan hyvin huolissaan maan kyvystä puolustaa Gotlantia, jos Itämerellä puhkeaa sotilaallinen kriisi.

– On arvioitu, että Venäjä pyrkisi hyödyntämään etenkin Gotlannin lentokenttää ja satamia. Sieltä käsin Venäjä kykenisi vaikeuttamaan Naton vahvistusten saamista Itämeren alueelle.

Stubb esittää, että Suomessa käytäisiin avointa keskustelua siitä, pystyisivätkö Suomi ja Ruotsi yksin tai edes kaksistaan turvaamaan alueellisen koskemattomuutensa mahdollisessa kriisissä, johon ne tosiasiallisen maantieteensä ansiosta tulisivat vedetyiksi mukaan.

– Itämeren alueella epävakautta aiheuttaa Venäjän toiminta ja siitä syntyvä epäilys. Baltian maiden puolustuskyvystä. Vastauksena tähän Nato on vahvistanut läsnäoloaan Baltiassa ja Itämerellä.

Lopputuloksena on sotilaallisen toiminnan ja jännitteiden lisääntyminen puolin ja toisin, Stubb totesi.

Stubbin arvion mukaan Ruotsin ja Suomen puolustuskykyyn kohdistuvat epäilykset ovat maille vaarallisia, jos jännitteet Itämerellä kasvavat.

– Epävakautta voi lisätä myös kysymys siitä, pystyväkö Ruotsi ja Suomi kriisitilanteessa estämään alueensa luvattoman käytön. Kuten edellä sanoin, Ruotsi pelkää, että Venäjä ottaisi haltuunsa osia Gotlannista. Voi hyvin olla, että myös Suomen aluetta pyrittäisiin hyödyntämään. Itämeren alue vakautuu, kun nämä epävarmuustekijät poistuvat, Stubb sanoi.

Puolustusvoimien noin 10 miljardin euron asehankintoja valtiovarainministeri Stubb pitää välttämättöminä, vaikka ne merkitsevät suuria taloudellisia panostuksia tilanteessa, jossa julkisen talouden menoja leikataan.

Stubb: Suomi puolustusyhteistyöhön Britannian kanssa

Stubb ehdottaa Suomelle puolustusyhteistyötä Britannian kanssa. Siten Britanniaa pystyttäisiin Stubbin mielestä sitomaan nykyistä paremmin mukaan yhteiseen eurooppalaiseen politiikkaan. Hän uskoo Britannian jatkavan EU:n jäsenenä.

– Meidän on entistä määrätietoisemmin vahvistettava puolustusyhteistyötä Yhdysvaltojen, Ruotsin, muiden Pohjoismaiden ja Britannian kanssa. Yksin ei missään tapauksessa kannata jäädä.

Vahvin, tilannetta vakauttava tekijä olisi Suomi ja Ruotsin liittyminen puolustusliitto Natoon. Se poistaisi epäilyt siitä, kuka toimii Suomen ja Ruotsin alueella. Se myös poistaisi epäilyt Baltian maiden puolustuksesta. Kynnys loukata Suomen tai Ruotsin aluetta nousisi ratkaisevan korkealle. Samalla kynnys loukata Baltian maiden koskemattomuutta nousisi entistä korkeammalle, Stubb perusteli Suomen Nato-jäsenyyttä Hämeenlinnassa.

– Totuus on, että Suomi ei nykyisessäkään tilanteessa voisi jäädä konfliktin ulkopuolelle, jos esimerkiksi Viroon kohdistuisi hyökkäys. Kuten ei jäisi Ruotsikaan, hän muistutti.

Stubb esitti kuulijoilleen julkisen toiveen, että Suomessa ei tukahdutettaisi avointa turvallisuuspoliittista keskustelua. Pitkän puheensa lopuksi hän lainasi Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyä, joka muutamaa kuukautta ennen kuolemaansa totesi seuraavasti: ”Aika ja maailma eivät pysy paikallaan. Muutos on elämän laki. Ne, jotka katsovat vain menneisyyttä tai nykyhetkeä, menettävät otteensa tulevaisuudesta.”

 

Päivän lehti

25.1.2020