Kanta-Häme

Stubb Ykkösaamussa: ”Jos Ruotsi hakisi Natoon, Suomi jäisi yksin mottiin”

Helsinki, Lännen Media

Kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb kommentoi Ylen Ykkösaamussa sitä, että Ruotsissa yleinen mielipide alkaa kääntyä Nato-jäsenyyden kannalle.

– Ruotsissa on mielenkiintoinen keskustelu, joka ei voi olla vaikuttamatta suomalaiseenkaan keskusteluun, koska jos Ruotsi hakisi Nato-jäsenyyttä, Suomi jäisi ikään kuin yksin mottiin, Stubb sanoi Ylen tv-haastattelussa lauantaina.

Nato-jäsenyyteen myönteisesti suhtautuvien ruotsalaisten osuus on suurempi kuin siihen kielteisesti suhtautuvien osuus. Asia selviää Göteborgin yliopiston SOM-instituutin vuotuisesta tutkimuksesta, jossa selvitetään laajasti ruotsalaisten ajattelua eri asioista.

Vuoden 2015 kansallisen SOM-tutkimuksen perusteella 38 % ruotsalaisista ajattelee, että Nato-jäsenyyden hakeminen on hyvä ehdotus. Nato-kannattajien määrä on Ruotsissa kasvanut nopeasti. Vuoden 2014 SOM-tuloksissa heidän osuutensa jäi 31 %:iin.

Nato-jäsenyyttä huonona ehdotuksena pitävien osuus on laskenut 37 %:sta 31:een. Nato-jäsenyyteen suhtautuu neutraalisti 31 % ruotsalaisista. Yhteiskuntatieteilijät Joakim Berndtsson, Ulf Bjereld ja Karl Ydén kirjoittavat Dagens Nyheterissä, että muutos on käänteentekevä.

Stubb: Nato-jäsenyys lisäisi sekä Suomen että Ruotsin turvallisuutta

Stubb arvioi, että Ruotsi voi olla lähestymässä pistettä, jossa maa päättää hakea Nato-jäsenyyttä.

– Ruotsissa on mielenkiintoinen tilanne kahdesta syystä. Ensimmäinen on se, että porvaripuolueet asettuivat Nato-jäsenyyden kannalle viime syksynä. Toinen on tietysti se, että tällä hetkellä gallupeissa porvaripuolueet johtavat, mikä voi käytännössä johtaa siihen, että jonain päivänä Ruotsi lähtee hakemaan Nato-jäsenyyttä, Stubb totesi.

Ruotsissa syksyn 2018 valtiopäivävaaleista ennustetaan Nato-vaaleja. Kaikki neljä porvaripuoluetta ovat jo tehneet myönteiset Nato-päätökset. Huhtikuussa porvariblokin suosio oli DN:n mittauksessa 43,8 %. Ruotsia hallitsee sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen heikko vähemmistöhallitus, jonka kahta puoluetta kannatti huhtikuussa 29,2 % äänestäjistä. Hallitusta ravistelevat poliitikkojen skandaalit ja syytökset maahanmuuttopolitiikan epäonnistumisesta.

Stubb kiitteli vappuviikolla Suomessa julkaistua Nato-selvitystä, jonka yhteenvedossa neljä asiantuntijaa arvioi, että ”Ruotsin päätös liittyä Natoon ja Suomen päätös olla liittymättä jättäisi Suomen eristyksiin ja suojattomaksi”.

– Se ei ollut mielipide. Se oli faktapohjainen, ja jos yhden asian nostan sieltä esille, se on viesti siitä, että Nato-jäsenyys lisäisi sekä Suomen että Ruotsin turvallisuutta, Stubb sanoi selvityksestä Ykkösaamussa.

Yhdysvalloissa Stubbia pidettiin sosialistina

Ykkösaamussa Stubb kertoi, että Yhdysvalloissa häntä oli opiskeluaikoina pidetty sosialistina, kun puhe oli kääntynyt pohjoismaiseen yhteiskuntajärjestelmään.

– Muistan nelisen vuotta Yhdysvaltojen etelävaltioissa opiskelleena, että kun puhui lämpimästi pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta, sitä leimattiin aika nopeasti sosialistiksi, sosialidemokraatiksi tai muuksi.

– Amerikkalainen demokratia ja vapauden aste ja käsitys on vähän erilainen kuin meillä Euroopassa, Stubb huomautti, kun hän keskusteli toimittaja Jari Korkin kanssa Yhdysvaltojen lähestyvistä presidentinvaaleista.

– Me uskomme vahvasti siihen, että toimiva markkinatalous kustantaa hyvinvointivaltion. Yhdysvalloissa lähdetään enemmän siitä, mikä on toimiva markkinatalous, ja katsotaan, miten sitten voidaan hyvinvointia miettiä, Stubb vertaili.

Stubb luonnehti republikaanien ehdokkaaksi pyrkivän Donald Trumpin lausuntoja holtittomiksi ja kertoi tuntevansa ulkoministeriajoiltaan henkilökohtaisesti demokraattien todennäköisen ehdokkaan Hillary Clintonin.

Esille nousi, että Clinton oli niin ikään ulkoministerinä toimiessaan antanut Stubbille lempinimen ”Southern Boy” (etelän poika).

– Maailmanpolitiikkakin loppupelissä on ihmissuhteita ja kontakteja. Verkko pitää olla kunnossa, jotta asioita voidaan hoitaa, Stubb muistutti.

Stubb jakaa Suomessa yleisen näkemyksen, että demokraattipresidentit ovat arvomaailmaltaan usein olleet eurooppalaisille mieluisampia kuin haukkoina pidetyt republikaanipresidentit. Hän huomauttaa, että Eurooppa on kuitenkin hyötynyt paljon myös amerikkalaisesta voimapolitiikasta.

– Ronald Reaganin suhteen oli Euroopassa paljon skeptisyyttä. Historia osoitti, että hän oli yksi kylmän sodan päättämisen arkkitehdeistä, Stubb muistutti Ykkösaamussa.

Euroopan unionin Venäjää vastaan kohdistamien pakotteiden lieventämiselle ei Stubbin mukaan ole edellytyksiä, ellei Venäjä toteuta Minskin sopimusta.