Kanta-Häme

Näin subjektiivisen päivähoito-oikeuden uudistus vaikuttaa hämäläisperheisiin

Hämeenlinnan päiväkodeissa lakimuutoksella ei ole vaikutusta, sillä päivähoito-oikeutta ei vuoden 2016 jälkeenkään rajattu. Janakkalassa tilanne on toinen.
Kanta-Hämeen kaupungit eivät rajanneet subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta osa kunnista rajasi. Kuvituskuva Liivuoren päiväkodista. Kuva: Pekka Rautiainen
Kanta-Hämeen kaupungit eivät rajanneet subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta osa kunnista rajasi. Kuva: Pekka Rautiainen

Subjektiivisen päivähoito-oikeiden vapautus vaikuttaa vain vähän päivähoitopaikkoihin Hämeenlinnan seudulla.

– Hämeenlinnassa tämä ei vaikuta, koska aiemmasta laista huolimatta Hämeenlinna ei koskaan rajannut varhaiskasvatusoikeutta, kertoo Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatusjohtaja Elina Oja.

Ryhmäkokoihin ei myöskään ole tulossa muutoksia, sillä lain mahdollistamaa yhden hoitajan suhdetta kahdeksaan lapseen ei ole ollut Hämeenlinnassa käytössä.

Janakkalassa muutoksia päiväkotipaikkojen tarpeeseen ja ryhmien kokoon

Janakkalassa päiväkotipaikkojen tarve lisääntyy syksyllä jonkin verran ainakin hetkellisesti.

Varhaiskasvatuksen ryhmiä joudutaan pienentämään, sillä kunnassa on noudatettu lain aiemmin sallimia suurempia ryhmäkokoja. Elokuussa varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetään nykyisestä.

Päiväkoti-ikäisten lasten määrä kunnassa on kuitenkin laskussa, joten suuria muutoksia lakimuutos ei vaadi.

Janakkalassa on jo saatu varhaiskasvatukseen joitakin muutosilmoituksia nyt kun kaikille lapsille palautuu oikeus täysipäiväiseen hoitoon.

– Huomattava osa perheistä, joissa toinen vanhempi on kotona, varmaan yhä pysyy kahdessakymmenessä tunnissa viikossa, huomauttaa Janakkalan kunnan varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Maarit Sihvonen.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus oli voimassa nelisen vuotta

Varhaiskasvatuslaki muuttuu elokuussa siten, että subjektiivinen päivähoito-oikeus palautuu voimaan eli kaikilla lapsilla on jälleen yhtäläinen oikeus päivähoitoon.

Elokuusta alkaen päiväkodeissa saa olla enintään seitsemän kolme vuotta täyttänyttä lasta yhtä kasvattajaa kohden. Nykyisin lain sallima suhdeluku on yksi kasvattaja kahdeksaa lasta kohden.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Liivuoren päiväkodissa Hämeenlinnassa lakimuutos ei vaadi toimia, sillä jokaista seitsemää lasta kohden on nytkin ollut yksi aikuinen. Kuva: Pekka Rautiainen

Eduskunta rajoitti vuonna 2016 lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen, jos vanhemmat eivät työskentele tai opiskele päätoimisesti.

Silloinen hallitus perusteli päivähoito-oikeuden rajaamista ja ryhmäkokojen kasvattamista säästöillä.

Kuntien päätettäväksi jäi, rajaavatko ne subjektiivista päivähoito-oikeutta ja kasvattavatko ne ryhmäkokoja. Moni kunta sivuutti lakimuutoksen kokonaan.

Moni kunta jätti päivähoito-oikeuden rajaamatta, perusteina arvot ja taloudellinen hyödyttömyys

Kanta-Hämeen kolmesta kaupungista yksikään ei rajannut päivähoito-oikeutta, vaan se on koko ajan säilynyt entisellään Hämeenlinnassa, Forssassa ja Riihimäellä.

Hämeenlinnassa uudistuksen tuoma taloudellinen hyöty katsottiin mitättömäksi suhteessa työmäärän kasvuun. Riihimäellä ja Forssassa lakimuutoksen sivuuttamista luonnehditaan arvovalinnaksi.

Kanta-Hämeessä myöskään Hattula ja Tammela eivät lähteneet rajaamaan päivähoito-oikeutta. Sen sijaan Hausjärvi, Humppila, Janakkala, Jokioinen, Loppi ja Ypäjä rajasivat tuntimäärää lain mukaisesti.

Humppilassa ja Jokioisilla varhaiskasvatuslain asetusta on sovellettu, eikä subjektiivista oikeutta ole rajoitettu kovin tarkasti.

Jos ainakin yksi huoltaja on ollut kotona, on Humppilassa ja Jokioisilla kuitenkin suositeltu, että lapsi olisi päiväkodissa maksimissaan 20 tuntia viikossa. HÄSA

Subjektiivinen päivähoito-oikeus

Lasten subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus rajattiin 20 tuntiin viikossa vuonna 2016.

Elokuun alussa rajauksesta luovutaan ja kaikilla lapsilla on Suomessa jälleen yhtäläinen oikeus täysipäiväiseen varhaiskasvatukseen.

Perheen tilanne ei myöskään jatkossa vaikuta yksityisen hoidon tuen tasoon.

Elokuussa muuttuvat myös ryhmien maksimikoot.

Lakimuutoksen myötä elokuusta lähtien yhden varhaiskasvattajan vastuulla saa olla 7 kolme vuotta täyttänyttä lasta. Asetus korvaa vuonna 2016 voimaan tulleen asetuksen, jonka mukaan lapsia sai olla 8.

Elokuusta lähtien 3 vuotta täyttäneiden lasten ryhmissä saa olla korkeintaan 21 lasta, kun aiemmin luku oli 24.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic

Uusimmat