Kanta-Häme

Sudenosa sudenkorennoille

Kun Miikka Friman oli seitsemänvuotias, sudenkorento laskeutui hänen olkapäälleen.

– Olimme mökillämme Tammelan Lautaportaassa. Muistan tilanteen vieläkin tarkasti.

Tuolloin hän näki ensimmäisen kerran sudenkorennon läheltä. Korento oli vaskikorento, joka on väriltään kuparin ja tummanvihreän kiiltävä.

– Pystyin erottamaan esimerkiksi siipien rakenteen. Etenkin lapsena näky oli mieleenpainuva.

Nyt Friman on 25-vuotias ja valmistumassa ympäristösuunnittelijaksi Hamkin kestävän kehityksen -koulutusohjelmasta. Opinnäytetyössään hän käsitteli Vantaan Aviapoliksen sudenkorentoja. Suurimman osan vapaa-ajastaan hän viettää sudenkorentoja kuvaten ja tarkkaillen.

Friman ei ole siis mikään keskiverto luontoharrastaja. Hän on syventynyt sudenkorentojen elämään käytännössä tuosta lapsena kokemastaan hetkestä lähtien.

Aluksi Frimania kiehtoi sudenkorennoissa niiden ulkonäkö. Hän huomasi niiden myös elävän hyvin monipuolista elämää.

– Sudenkorennot ovat petoja sekä toukkavaiheessa että aikuisina. Usein niiden ketteryys tekee niistä haastavia kuvattavia. Kiinnostavaa on myös sudenkorentojen vaillinainen muodonmuutos, josta puuttuu kotelovaihe kokonaan.

Nykyään mieleen jäävät tietenkin kohtaamiset harvinaisten lajien kanssa. Vuonna 2006 Friman näki Santahaminan sotilassaarella erittäin harvinaisen kääpiötytönkorennon. Vuoden 2011 elokuussa hän teki Suomen ensihavainnon hentokeijukorennosta.

Havainnosta voi tehdä Frimanille tärkeän myös muu kuin harvinaisuus. Hän muistelee muutama vuosi sitten kotipaikkakunnallaan Vantaalla Keimolan Isosuolla viettämäänsä varhaista aamua.

– Olin suolla jo aamukuudelta. Löysin suo-ojasta kuoriutuvia hoikkakiiltokorentoja. Ojassa ei näkynyt vettä, joten on kiinnostavaa, kuinka ne ovat siellä kehittyneet.

Korentojen vielä kuoriutumisesta pehmeät ruumiit hohtivat auringonvalossa keltaisena. Ruumiin kovetuttua aikuiset hoikkakiiltokorennot ovat kiiltävän mustia ja niillä on kirkkaan vihreät silmät.

– Se oli yllättävä havainto. Opin jotain sellaista, mitä en ollut lukenut kirjoista.

Sudenkorentojen elämä pyörii paljon sään ympärillä. Sateella ne eivät saalista. Huonot sääolot vaikuttavat niiden elinikään ja lentokauteen. Toukokuun lämmin jakso sai jotkut lajit lähtemään lentoon jopa viikkoja etuajassa.

– Esimerkiksi saksalaisten ja brittiläisten seurannan mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa sudenkorentolajeihin.

Esimerkiksi Frimanin viime kesänä Kilpisjärvellä kuvaama tundrakiiltokorento on laji, jota ilmastonmuutos todennäköisesti uhkaa.

Friman on kuvannut sudenkorentoja ja muuta luontoa lapsesta asti. Valokuvakameran sijaan hänellä oli jo lapsena käytössään videokamera.

– Aluksi kuvasin VHS-C-kaseteille.

Harva harrastaja kuvaa hyönteisistä liikkuvaa kuvaa.

– Valokuvaan myös siinä ohessa. Pyrin pitämään metsässä molemmat kamerat mukana.

Frimanin kuvaa on käytetty Zaida Bergrothin Hyvä poika -elokuvassa. Hänen omia lyhytelokuviaan on näytetty esimerkiksi Savonlinnan luontodokumentti festivaaleilla ja Wild Life Vaasa -festivaaleilla. Vuonna 2012 hän sijoittui toiseksi International Photo Awards -kilpailun makrokuvauksen sarjassa ja sai toisessa sarjassa kunniamaininnan.

– En ole ollut kovin aktiivinen tarjoamaan tekemisiäni mihinkään. Minulle riittää palkinnoksi se, että saan jotain valmiiksi ja olen siihen itse tyytyväinen. Häsa