Kanta-Häme

Sukupolvenvaihdos ei arveluttanut Mari Mattilaa – Maatilat avaavat lauantaina ovensa yleisölle

Sukupolvenvaihdos ei arveluttanut Mari Mattilaa, vaikka maataloudesta kuuluu hyviä uutisia vain harvoin.
Hämäläiset maatilat avaavat ovensa lauantaina. Aikkolan Mattila on mukana ensimmäistä kertaa.

 

– Minä olen tähän kasvanut. Maanviljelijän ammatti on minun juttuni ja viihdyn yrittäjänä.

Näin vastaa 22-vuotias Mari Mattila uteluun ammatinvalinnan vaikeudesta. Hän on Hauhon Alvettulassa sijaitsevan Aikkolan Mattilan tilan emäntä ja todella nuori sellainen.

– Minä edustan viidettä sukupolvea Mattiloita tässä tilalla ja olen ensimmäinen nainen tilan ohjaksissa. Se tuntuu mahtavalta, hän kertoo.

Mari Mattilan vanhemmat, Leena ja Timo Mattila, asuvat tilalla vanhassa päärakennuksessa. He auttavat tytärtään talon töissä, mutta vetovastuu on Marilla. Sukupolvenvaihdos tehtiin viime vuoden lopulla.

 

Mari Mattila kertoo toki miettineensä päätöstä alkaa maatalousyrittäjäsi, sillä alan kuulumiset ovat vuosikausia olleet huonoja.

Hän on koulutukseltaan merkonomi, mutta opintojen jälkeen päätös kotitilan emännöinnistä varmistui.

Mattilalla on monenlaisia suunnitelmia sukutilan varalle. Hän aikoo siirtyä tuotannossa kokonaan luomuun ja samalla on tarkoitus myös laajentaa viljelyskasvivalikoimaa.

– Nyt minulla on nurmen lisäksi perinteisiä kauraa, ohraa ja vehnää, mutta suunnittelen ottavani viljelykiertoon mukaan myös öljykasveja ja härkäpapua. Ja muutaman vuoden päästä olisi kiinnostavaa kokeilla esimerkiksi kuminaa, hän kaavailee.

Luomutuotanto on yksi keino parantaa tilan kannattavuutta. Mari Mattila sanoo, että ympäristönnäkökulma on hänelle tärkeä.

 

Aikkolan Mattilassa kasvatetaan viljan lisäksi emolehmiä.

Myös karja siirtyy luomuun, eli ne syövät oman tilan ilman väkilannoitteita kasvanutta heinää ja säilörehua, eivät väkirehua.

– Naudanlihan tuotantoa moititaan ympäristön pilaamisesta, mutta unohdetaan ottaa huomioon se, missä ja miten lihaa tuotetaan. Oma tuotantoni tekee ympäristölle enemmän hyvää kuin huonoa, Mattila puuskahtaa.

Mari Mattilan mukaan Suomi on maailman paras paikka naudanlihan tuotannolle, eikä kuluttajan tarvitse murehtia sademetsien häviämistä tai veden loppumista ostaessaan Suomessa tuotettua lihaa.

Hän pitää tärkeänä sitä, että eläimet saavat elellä mahdollisimman lajinomaisesti. Naudat pitävät laiduntamalla huolta myös maisemasta.

Mattilassa on sonni, 13 emolehmää, melkein yhtä monta vasikkaa ja muutamia hiehoja. Pari lehmistä on vielä tiineenä, joten ne poikivat laitumella.

– Poikimiset on yritetty ajoittaa niin, että kaikki vasikat syntyisivät navetassa, mutta tänä vuonna poikimiskausi venähti pitkäksi, Mari Mattila kertoo.

Nautojen lisäksi viisi lammasta ja kolme vuohipukkia hoitavat oman osansa maisemasta. Lisäksi tilalla on kukko ja kahdeksan kanaa, jotka kuopsuttelevat maata katetussa tarhassa. Kanat siirtyvät välillä sisälle kanalan puolelle munimaan.

 

Emolehmiä ei lypsetä, vaan vasikat saavat kaiken maidon.

Toukokuusta lähtien eläimet ovat ulkona ja saavat olla ainakin lokakuulle asti. Tosin talvellakin ne pääsevät halutessaan ulos eikä niitä kytketä kiinni navetassa.

Kun emot siirretään navettaan, suurin osa vasikoista myydään jatkokasvatukseen muille tiloille.

Sukutilan kivinavetta on vanha, rakennettu 1860-luvulla. Mari Mattila suunnittelee myös pihaton rakentamista, sillä eläinten hoito on työlästä 150-vuotiaassa rakennuksessa.

– Pihatossa työ kevenisi ja lehmiä mahtuisi hieman enemmän. Haaveissa olisi, että jossain vaiheessa vasikat voisi kasvattaa omalla tilalla teurasikään asti.

Aikkolan Mattila on tänä kesänä ensimmäisen kerran mukana Avoimet maatilat -tapahtumassa, joka järjestetään lauantaina 14. heinäkuuta. Talonväki toivoo, että sää suosisi tapahtumaa.

Tarkoitus on järjestää lapsille talutusratsastusta, ja vieraat pääsevät tutustumaan tilan tuotantoon ja eläimiin. HÄSA

 

Tuoreimpia artikkeleita