Kanta-Häme

Sukupuun juuria etsimässä

Kaikki lähti siitä, kun ennestään tuntematon mies soitti Tarja Ranisen miehelle Göran Tornaeukselle.

– Soittaja sanoi, että hän haluaisi tulla käymään ja nähdä elävänä yhden Tornaeuksen. Göranin sukunimi on eksoottinen, eikä sen nimisiä ole montaa. Siksi aloin miettiä, että keitä nämä Tornaeukset oikein ovat, kertoo sukututkimuksen kirjoittanut Raninen.

Näin alkoi tuusulalaisen kustantajapariskunta Ranisen ja Tornaeuksen viisi vuotta kestänyt tutkimusmatka, joka vei niin Hämeenlinnaan kuin Pietariinkin. Valmis kirja on itse asiassa salapoliisitarina sukututkimuksen tekemisestä.

– Meidän Reuna-kustantamossakin on ollut sukukirjoja, jotka ovat olleet lähinnä pelkkiä sukutaulukoita. Ajattelin, että ei tehdä sellaista kirjaa, vaan yhdistän tähän kirjoittajataustani, lehtitoimittajana ja mainostoimittajana työskennellyt Raninen sanoo.

Kesäkuussa julkaistu Hattula – St. Petersburg 1815 sisältää noin 150 sivua.

– Jotka ovat kirjan lukeneet, ovat sanoneet lukeneensa sen kannesta kanteen. Yleensä palaute on, että ”olen hakemistosta etsinyt itseni ja katsonut, miltä sivulta löytyy minun perheeni”.

Orpous vei tuntemattomiin olosuhteisiin

Kirja keskittyy Göran Tornaeuksen isoisän isän isään, Emmanuel Tornaeukseen.

Emmanuel syntyi 1800-luvun alussa Saaren sotilasvirkataloon ja kymmenlapsiseen lampuoti- eli vuokraviljelijäperheeseen. Tontti sijaitsee Heinussa nykyisellä Rääkkätiellä Hämeenlinnan Kalvolassa.

Kun Emmanuel oli vasta kaksivuotias, hänen vanhempansa ja kaksi sisarustaan kuolivat äkillisesti tuntemattomaan kulkutautiin. Kuolinsyyksi merkittiin vattusot, vesipöhö.

Tilaa jäi pitämään muutamaksi vuodeksi orpoparven vanhin veli. Kaksi sisarusta naitiin muualle Hämeeseen, yksi veli lähti valtamerille ja muut ilmeisesti muualle Suomeen.

Emmanuel sen sijaan päätti lähteä Venäjän vallan alkaessa opiskelemaan kirjansitojaksi Pietariin. Hänestä tuli samalla suvun tarinan käännekohta.

– Suvun historian suunta muuttui Emmanuelin kohdalla. Kun hän jäi orvoksi, hän joutui lähtemään tuntemattomiin olosuhteisiin, mitä ei olisi muuten ehkä ikinä tapahtunut.

Emmanuelista tuli myöhemmin kirjansitojamestari. Hänet palkittiin kohokirjaimia tuottavasta keksinnöstään Pietarin maailmannäyttelyssä vuonna 1833.

Moskovaan muuton ja monien muiden vaiheiden jälkeen Emmanuel ja hänen niin ikään orpo vaimonsa Olympiada saivat pojan nimeltä Nikolai. Tämä taas sai pojan nimeltä Nikolai, joka pakeni vallankumousta Leningradista Suomeen ja joka sai pojan nimeltä – Nikolai.

Viimeinen Nikolai, Niilo, oli Göran Tornaeuksen edesmennyt isä.

Venäjän-pakolaiset vaikenivat suvusta

Nyt Emmanuelin lapsuudenkodin ja Saaren sotilasvirkatalon paikalla asuu Helmisen lapsiperhe, vanhemmat Johanna ja Samuli, lapset Onni, Aatos, Lahja, Helmi ja Toivo.

Helmiset tiesivät sotilasvirkatalosta. He tiesivät myös, että talossa oli asunut vanhojen suomalaiselokuvien Lapatossu-hahmon esikuva, ratatyömies Carl Gustaf Gustafsson.

Niin ikään he olivat viettäneet aikaa Suomen paksuimman metsälehmuksen suojissa, joka kasvaa tontilla edelleen.

Sitä he eivät kuitenkaan tienneet, että saman puun vieressä oli jäänyt orvoksi Emmanuel-niminen poika, joka kuljetti Suomessa asuneen suvun Hämeestä Venäjälle ja jonka jälkeläiset palauttivat sukuhaaran takaisin Suomeen.

Sitä ei tiennyt myöskään Göran Tornaeus, emigrantti- eli pakolaisperheen vesa.

– Meillä ei suvussa puhuttu mitään. Kukaan ei ollut tietävinään, mitä ennen vallankumousta on tapahtunut. Kaikki ilmeisesti vaikenivat, vähän niin kuin punaisten ja valkoisten suhteesta, vaikka joka kylällä tapahtui suunnilleen samat asiat.

Kirjan kirjoittaja Raninen sanoo, että jokaisella on elämässään hankalia kausia, jolloin itsetunto ja omanarvontunto ovat koetuksella. Silloin on hänestä hyvä tietää, millaisia omat sukulaiset olivat, mihin heillä oli taipumusta ja mitä he kokivat.

– Silloin tuntee, että kyllähän tätä samanlaista on ollut satoja vuosia. Minun murheeni eivät ole ainutlaatuisia (HäSa)

Hattula – St. Petersburg 1815: Uudelleen eletyt Emmanuelin suvun vaiheet (2014). Kirjaa myy muun muassa Hämeentien antikvaarinen kirjakauppa Arohonka.