Kanta-Häme Hämeenlinna

Suljettu Odd Fellow -järjestö haluaa tehdä toimintaansa tutuksi – Hämeenlinnassa neljä sisar- ja veljesloosia

Suljettu Odd Fellow -järjestö haluaa tehdä toimintaansa tutuksi.
Markku Laineelle (vas.), Kirsti Helkiölle ja Jaakko Lindénille yhteinen välittäminen on yksi tärkeimmistä Odd Fellow -veljeskunnan arvoista. Kuva: Heli Karttunen
Markku Laineelle (vas.), Kirsti Helkiölle ja Jaakko Lindénille yhteinen välittäminen on yksi tärkeimmistä Odd Fellow -veljeskunnan arvoista. Kuva: Heli Karttunen

Sanapari Odd Fellow herättää monenlaisia mielikuvia. Kysymyksessä on kansainvälinen veljeskunta, jonka juuret ovat 1700-luvun englantilaisessa kiltalaitoksessa.

– Tuohon aikaan yhteiskunnalta ei juuri saanut apua. Ammattikiltoihin kuului paljon liikkuvia ammatinharjoittajia, jotka järjestön kautta saivat sosiaalisen tukiverkoston huolehtimaan jäsenistöstään, veljien Piirin Suursire Markku Laine kertoo.

Suomeen toiminta rantautui Vaasan kautta ja on levittäytynyt etenkin Varsinais- ja Etelä-Suomeen. Toiminta Hämeenlinnassa alkoi vuonna 1993 Rebekkaloosi Ingeborgin perustamisella.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeessä on kaksi sisar- ja kaksi veljesloosia, joissa on yhteensä 280 jäsentä. Markku Laine sekä Loosi Wanajan Ylimestari Jaakko Lindén ja Rebekkaloosi Saarnin Ylimestari Kirsti Helkiö ovat kaikki hämeenlinnalaisia veljeskunnan jäseniä.

– Valtaosa, noin 80 prosenttia jäsenistöstä on Hämeenlinnasta, Hattulasta tai Janakkalasta, Lindén kertoo.

Tämän päivän toiminta on saanut mallinsa USA:sta, josta se on levittäytynyt eri puolille maailmaa. Järjestö on suosittu etenkin pohjoismaissa.

– Toisen maailmansodan aikaan järjestö oli kielletty joissakin Euroopan maissa, muun muassa Saksassa, mutta toiminta elpyi jälleen sodan jälkeen, Laine kertoo.

Yksi tärkeimmistä alkuperäisistä tehtävistä on omien jäsenten auttaminen tarvittaessa, ei pelkästään taloudellisesti vaan myös henkisesti.

– Meidän järjestömme pyrkii rituaalinomaisen toiminnan kautta antamaan jäsenistölle mahdollisuuden kehittyä ihmisenä suvaitsevaisuuden, lähimmäisenrakkauden ja yhteisöllisyyden näkökulmasta. Toiminta ei pyri opettamaan, vaan antaa jokaiselle mahdollisuuden oppia, Laine kiteyttää.

Paikallisella veljeskunnalla on toimitilat Parolassa. Loosit järjestävät kokouksia kaksi kertaa kuukaudessa, kesäisin harvemmin.

– Virallisten kokousten ohella meillä on vapaa-ajan toimintaa, kuten keilailua, golfia tai matkustelua sekä arjessa auttamista, Lindén kuvailee.

Veljeskunta on suljettu yhdistys, sillä sen jäseneksi pääsee ainoastaan kokeneen jäsenen ehdotuksesta ja kahden muun henkilön suosittelemana.

– Alaikäraja on 21 vuotta, yläikärajaa ei ole.

Veljeskunta toimii myös hyväntekeväisyysjärjestönä. Kansainvälinen järjestö viettää tänä vuonna 200-vuotismerkkivuottaan ja juhlavuoden kunniaksi koko maan veljeskunnat ovat keränneet yhteisen 100 000 euron lahjoituspotin SOS-lapsikylien tukiperheille.

Yksi toiminnan painopisteistä on paikallinen hyväntekeväisyystyö. Lisäksi jäsenet järjestävät muuta vapaa-ajan toimintaa matkailun, kulttuurin, ja kaikenlaisen yhdessäolon merkeissä.

– Meille keskinäinen huolenpito ja jäsenistöstä välittäminen on tärkeää. Käymme myös vanhainkodeissa pitämässä seuraa vanhuksille sekä teemme monenlaista hyväntekeväisyyttä. Pyrimme toteuttamaan yhteisön arvoja omassa käytännön elämässä, Kirsti Helkiö tiivistää.

Odd Fellow

Veljeskunta täyttää tänä vuonna 200 vuotta.

Suomessa merkkivuotta juhlistettiin pääjuhlalla Helsingissä 27.4.

Syntyhetkenä pidetään ensimmäisen loosin perustamista USA:n Baltimoressa 26.4.1819.

Suomessa ensimmäinen loosi perustettiin Vaasaan 1925.

Suomen Odd Fellow -veljeskunta muodostuu 9300 sisaresta ja veljestä.

Rituaalisessa työssä paikallisia yhdistyksiä kutsutaan looseiksi.

Perinteiden mukaisesti miehet ja naiset kokoontuvat omissa looseissaan.

Tavoitteena on edistää ihmisrakkautta ja suvaitsevaisuutta.