Kanta-Häme Loimaa

Kirsi Ojansuu-Kaunistosta tuli emäntä ja teologi yllätyksenä itselleenkin, mutta yksi haave odottaa toteutumistaan

Kirsi Ojansuu-Kauniston toinen koti sijaitsee Alastaron Hennijoella. Kauniston torpan pihapiiriin kokonaisena siirretty pienempi Piispasen torppa on kunnostettu ulkoa ja sisältä muun muassa kirpputorilöytöjä hyödyntäen. Torpan edessä oleva lampi on kaivettu aikoinaan kasteluvesialtaaksi. Kuva: Tomi Vesaharju
Kirsi Ojansuu-Kauniston toinen koti sijaitsee Alastaron Hennijoella. Kauniston torpan pihapiiriin kokonaisena siirretty pienempi Piispasen torppa on kunnostettu ulkoa ja sisältä muun muassa kirpputorilöytöjä hyödyntäen. Torpan edessä oleva lampi on kaivettu aikoinaan kasteluvesialtaaksi. Kuva: Tomi Vesaharju

Kirsi Ojansuu-Kaunisto harppoo kesäsateessa Kauniston torpan pihalla Alastaron Hennijoella. Paikka on varsin tuttu ainakin Ojansuu-Kauniston Facebook-kavereille, sillä hän päivittää ahkerasti remonttikuulumisia sosiaaliseen mediaan.

– Moni on kyllä sanonut, että eihän tämä ole mikään torppa vaan talo, Ojansuu-Kaunisto nauraa.

Hennijoki sijaitsee Ala-Satakunnassa, ja siellä ollaan tarkkoja termeistä.

– Tämä on aikoinaan irrotettu emotilan maista torpaksi, ja torppa se on yhä. Talot ovat täällä vielä paljon isompia.

Ojansuu-Kaunisto emännöi nyt siis puolisonsa Timo Kauniston kotitilaa, järkytykseksi itselleenkin.

– En olisi ikinä uskonut, jos joku olisi 20 vuotta sitten sanonut, että elämäni rakkaus on kepulainen maanviljelijä ja päädyn emännäksi, Ojansuu-Kaunisto sanoo ja nauraa taas.

Emäntä-sanaa hän kertoo vierastaneensa aluksi, kunnes oppi, että se on arvonimi eikä mitään vähättelyä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kauniston torpan ja Hennijoen kansakoulun mailla on kaksi tekolampea, jotka on kaivettu kasteluvettä varten. Kuva Tomi Vesaharju

Moni ympyrä on sulkeutunut

Ojansuu-Kaunisto sanoo, että hän huomaa elämässään monen ympyrän sulkeutuneen. Emännyys on yksi niistä, sillä pikkutyttönä hän haaveili äitinsä Haukiputaalla sijaitsevan kotitilan pitämisestä.

– Ison pohjalaistalon emäntää minusta ei tullut, mutta Kauniston torpan emäntä tuli.

Toinen ympyrä liittyy teologiaan ja pappeuteen. 19-vuotiaana seurakuntanuorena Ojansuu-Kaunisto haaveili papin työstä.

– Onneksi en silloin alkanut lukea teologiaa vaan kasvatustieteitä. Minusta olisi varmaan tullut huono, mustavalkoisesti ajatteleva pappi. Nyt olen tehnyt sen verran syntiä, että olen ainakin elämää ymmärtävä, parempi pappi.

Ojansuu-Kauniston pro gradu -työ hyväksyttiin juuri, ja nyt hän toivoo pääsevänsä hoitamaan aluksi seurakuntapapin sijaisuutta.

Oma kokemus muiden hyödyksi

Gradussaan Ojansuu-Kaunisto tutki piispojen näkemyksiä piispainkokouksesta eli kirkon keskeisestä hallintoelimestä.

Hän halusi tutkia kirkon hallintorakenteita ja vallankäyttöä, sillä julkisyhteisöjen toiminnasta hänellä on vuosikausien kokemus kuntapolitiikan, eduskuntatyön ja Kelan valtuuston kautta.

– Eksegetiikasta tai systemaattisesta teologiasta minulla ei olisi ollut kokemuksellista tietotaitoa, mutta tästä asiasta on kertynyt kokemusta paljon, joten miksi en olisi hyödyntänyt sitä, hän pohtii.

– Kirkon hallinto on tavattoman byrokraattista, eivätkä siellä toteudu avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet. Minulla ei ole valmiita vastauksia siihen, miten hallintoa pitäisi kehittää, mutta halusin esittää kritiikkiä ja kysymyksiä. Evankeliumia ja kirkon oppia en kritisoi, vaan valtarakenteita, Ojansuu-Kaunisto sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kirsi Ojansuu-Kaunisto kannustaa kaikenikäisiä toteuttamaan unelmiaan. Olen sanonut kaikille, että jos minä pystyin yli viisikymppisenä esimerkiksi opiskelemaan kolmea kuollutta kieltä, opiskelu on mahdollista kaikille. Kuva: Tomi Vesaharju
Kirsi Ojansuu-Kaunisto kannustaa kaikenikäisiä toteuttamaan unelmiaan. -Olen sanonut kaikille, että jos minä pystyin yli viisikymppisenä esimerkiksi opiskelemaan kolmea kuollutta kieltä, opiskelu on mahdollista kaikille. Kuva: Tomi Vesaharju

Kirkkokupla herättää kysymyksiä

Hän haastatteli graduaan varten kaikki Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virassa olevat piispat vuonna 2017. Sitä ei moni ole tehnyt, vaikka piispainkokouksella on keskeinen asema kirkon uskon, opetuksen ja ekumeenisen suhteen määrittelyssä.

Ojansuu-Kaunisto kertoo, että hänellä oli aluksi selvä näkemys siitä, minkälaisen tuloksen hän halusi aineistostaan.

– Kirjoitin tekstin uudestaan monta kertaa, ja samalla mietin, pidänkö kiinni alkuperäisistä asetelmista vai annanko materiaalin puhua. Mielestäni lopputulos on nyt sellainen, että piispojen näkemykset pääsevät esiin ilman minun oletuksiani.

Ojansuu-Kaunisto puhuu kirkkokuplasta, jota hän on miettinyt paljon, ja jota sivutaan gradussakin. Tällä kuplalla hän tarkoittaa sitä, että kirkon hallinnossa vain harvalla on kokemusta minkään muun julkisyhteisön toiminnasta.

– Esimerkiksi Ilkka Kantola alkoi kannattaa kirkolliskokouksen edustajien suoraa kansanvaalia sen jälkeen, kun hän toimi kansanedustajana. Piispana ollessaan hän ei sitä kannattanut.

Sateenkaaripareille kirkollinen vihkiminen

Yhden ympyrän sulkeutumista Ojansuu-Kaunisto sanoo odottavansa vielä. Hän oli ensimmäisen kauden kansanedustajana valmistelemassa parisuhdelakia, joka mahdollisti samaa sukupuolta olevien henkilöiden parisuhteen rekisteröimisen.

– Silloin meitä oli pari kansanedustajaa, jotka kristittyinä puolustimme homojen ja lesbojen oikeutta avioliittoon ja kirkolliseen vihkimiseen. Nyt se olisi uuden avioliittolain myötä mahdollista, mutta asiasta on erilaisia tulkintoja kirkossa. Toivon, että pääsen vielä pappina vihkimään samaa sukupuolta olevia pariskuntia avioliittoon. HÄSA

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hennijoen vanhalla kansakoululla tarkenee hyvin, sillä vanhat pönttöuunit ovat säilyneet. Kuva Tomi Vesaharju

 

Kirsi Ojansuu-Kaunisto

Syntynyt Kemijärvellä, koti Hämeenlinnassa ja toinen koti Alastaron Hennijoella.

Tuore teologian maisteri, työskennellyt aiemmin luokanopettajana Hämeenlinnassa.

Kansanedustaja (Vihreät) 1999-2011, valtuutettu Hämeenlinnassa vuodesta 1993, lukuisia muita kunnallisia ja valtakunnallisia luottamustoimia, muun muassa Kelan valtuustossa vuosina 2003-2011.

Hämeenlinnan seurakunnan yhteisessä kirkkovaltuustossa vuodesta 2011, Hämeenlinna-Vanajan seurakuntaneuvostossa vuodesta 2015, Suomen ev.-lut. kirkon kirkolliskokouksen jäsen 2016-2020.

Perhe

Puoliso agronomi, maatalousyrittäjä, entinen kansanedustaja Timo Kaunisto (kesk).

Kolme aikuista lasta aiemmasta avioliitosta, yksi lapsenlapsi.

Motto

Herran haltuun

– Tämä on ärsyttänyt etenkin vanhinta poikaani suunnattomasti, mutta hän on oppinut sietämään sitä.

Neuvoja tuoreelle vihkiparille

Seksi on tärkeää, jos sillä alueella on ongelmia, niihin pitää puuttua.

Avioehto on rakkauden teko.

Seiskää taloudellisesti omilla jaloillanne.

Lapset ja koirat pitää kasvattaa.

Päivän lehti

12.8.2020