Saksalaistuomari Dirk Stocks seuraa, kuinka Ari-Pekka Salmisen koira Riiviö kamppailee valerikollisen kanssa. Lyömäaseena käytettävä pamppu on pehmeä, ja sillä lyödään enimmäkseen valeiskuja ilmaan.
Kanta-Häme Hämeenlinna

Suojelukoira repii, raastaa ja tottelee kuin robotti – Suomen parhaat saksanpaimenkoirat kamppailevat Kaurialassa

Saksanpaimenkoirien suojelun suomenmestaruuskisat kilpaillaan tänä vuonna pääosin Hämeenlinnassa. Parhaat saavat lipun MM-kisoihin Tanskaan.

Tuulen tuiverrus ja satunnainen koiranhaukku hallitsevat perjantaiaamuna muuten hyvin hiljaista Kaurialan äänialaa. Urheilukentälle on noussut keltaisia, hieman Amerikan alkuperäiskansojen tiipii-telttojen muotoisia piiloja.

Ulkona ei sada, joten ne eivät ole sienien tapaan nousseet maaperästä itsekseen. Joku on pystyttänyt ne.

Äkkiä numerolappua 33 kantava nainen ilmestyy nurmikentälle ja kuiskaa tai näyttää jotain häntä seuraavalle saksanpaimenkoiralle.

Se ampaisee matkaan kuin raketti, kuin koira veräjästä, kohti tiipii-piiloja.

 

 

Koira löytää viimein etsimänsä: yhdessä piiloista on suojapukuinen mies. Koira alkaa haukkua äänekkäästi ja tiheästi, mutta antaa kuitenkin miehelle samalla täydellisen koskemattomuuden.

Mies lähtee hitaaseen tahtiin siirtymään pois suojasta, ottaa koiraan pienen pesäeron ja lähtee harppomaan vauhdilla pakoon. Koiralle se ei käy.

Alkaa jahti, joka päättyy siihen, että koira roikkuu paenneen miehen kädessä hampaillaan. Mies lyö koiraa pampulla. Lopulta kamppailu laantuu. Suoritus on ohi.

 

Saksanpaimenkoirien suojelun suomenmestaruuskisat, SPL IPO SM 2018, kilpaillaan tänä vuonna pääosin Kaurialan urheilukentällä Hämeenlinnassa 31.8.–2.9.

Kolmipäiväisissä mittelöissä 47 Suomen parasta siviilisaksanpaimenkoiraa ja niiden kouluttajaa taistelevat paikoista Suomen viisihenkiseen MM-kisajoukkueeseen, joka matkaa Tanskan Randersiin myöhemmin tänä vuonna.

– Suomalaisilla on Tanskassa paljon puolustettavaa. Olemme ansainneet kolme maailmanmestaruutta ja useita joukkuemestaruuksia. Täällä on aivan huippuosaajia, kisojen ylituomari Vesa-Pekka Hirvioja kertoo.

 

Kilpailusuoritus on eräänlainen moniottelu. Se sisältää kolme osa-aluetta: jäljestämisen, joka tehdään Kärkölässä, sekä tottelevaisuuden ja varsinaisen suojeluosuuden, jotka nähdään Kaurialassa.

Jäljestämisessä jäljitetään, tottelevaisuudessa totellaan ja suojelussa etsitään, pelotellaan ja käydään kiinni.

Kuvaillut tiipii-etsintä ja kamppailu olivat suojelusuorituksen osia. Lyömiseen käytetty pamppu on todellisuudessa pehmeä, ja suurin osa lyönneistä kohdistuu ilmaan häiriten koiraa.

Eri osa-alueissa syynätään erilaisia ominaisuuksia. Tottelevaisuudessa arvotettavia asioita ovat työskentelyhaluisuus, energisyys, keskittymiskyky, voimakkuus ja halu palvella ohjaajaa. Huipulla erot ovat todella pieniä.

– Meillä tuomareilla on omanlaisemme arvostelukieli. Kun puhumme, että koira menee ”erittäin suoraan ja energisesti”, todistetaan erinomaista suoritusta. Sitten, kun käytetään sanapareja ”vielä energisemmin” ja ”vielä suoremmin”, on jotain parannettavaa. Samalla ohjaaja saa tietää, kuinka hänen koiransa toimintakykyä voisi parantaa, Hirvioja sanoo.

 

Nainen numero 33 ja vauhdikas saksanpaimenkoira esittäytyvät: he ovat Tiina Sara ja Reikon Immer Wieder, kutsumanimeltään Arvi.

– Äskeinen kilpailusuorituksemme meni aika huonosti. Arvi on todella vaikea koira hallita, se sössi nuo piiloetsinnät heti alkuun, Sara kertoo.

– Ei ole mahdollisuutta päästä MM-kisoihin, mutta se ei haittaa, sillä emme sitä tavoitelleetkaan. Haemme vain tulosta.

Saran koiraurheiluharrastus alkoi Diego Maradonan sankaruusvuonna 1986, kun kotiin tuli sattumalta saksanpaimenkoira. Kuusivuotias Arvi on hänen kolmas harrastekoiransa.

– Sillä on tosi kirjava koulutushistoria. Olen oikeastaan vasta viime aikoina oppinut ymmärtämään, millainen koirani oikeasti on. Virheitä on tullut tehtyä. Arvi on ihan erilainen kuin viime koirani.

Sara kuvailee Arvin vahvuudeksi sen ylitsevuotavan energian, mutta pitää sitä kilpailuihin jopa liian äänekkäänä.

– Lajissa kiehtoo eniten sen haasteellisuus. Mainittavaa menestystä ei ole koskaan tullut, mutta haaste ja monipuolisuus tekevät tästä silti kivaa.

 

Vesa-Pekka Hirviojalla itsellään ei ole enää saksanpaimenkoiraa. Hän on alalla kuitenkin kokenut.

Mies kiinnostui harrastuksesta ollessaan puolustusvoimilla töissä ja hankki koiran, joka koulutettiin armeijatyöhön. Hänellä on ollut yhteensä seitsemän työkoiraa, joista jokainen on kilpaillut myös siviilissä.

1990-luvun alussa Hirvioja voitti puolustusvoimien mestaruuden.

– Homma vei mukanaan ja harrastuksesta tuli tosi ammattimaista. Treenattiin koiran kanssa kolmisen kertaa päivässä. Nykyään kuitenkin vain tuomaroin. Aikansa kutakin. HäSa

 

 

Suojelukoira

Suojelukoira on koira, joka on kasvatettu suojelemaan ohjaajaansa tai estämään toisia ihmisiä tai eläimiä pääsemästä tietylle alueelle.

Siinä, missä vahtikoiran tehtävä rajoittuu varoittamiseen haukkumalla, on suojelukoira koulutettu myös hyökkäämään tunkeilijan kimppuun.

Yleensä virkakäytössä olevat koirat, kuten armeijan valvontakoirat, ilmaisevat vartiokierroksella hiljaisesti ohjaajalle ulkopuolisen läsnäolon ja käyvät kimppuun vasta käskystä.

Jotkin rodut on jalostettu toimimaan vartiotehtävissä itsenäisesti, jolloin ne hyökkäävät kimppuun oman arvionsa perusteella.

Yleisimpiä suojelukoirarotuja:

  • amerikanbulldoggi
  • belgianpaimenkoira malinois
  • bokseri
  • bullmastiffi
  • dobermanni
  • hovawart
  • rottweiler
  • saksanpaimenkoira

Laumanvartijarotuiset koirat, kuten kaukasia- ja keskiaasiakoira, ovat riittävän voimakkaita ajamaan jopa suden pois. Suomessa ne vahtivat yleensä turkistarhoja.

Tuoreimpia artikkeleita