fbpx
Kanta-Häme Helsinki

Suojelupoliisi kiinnostui Pentti Linkolasta jo 1950-luvulla, paljastaa Hämeen Sanomien selvitys – Etsivät kertovat "kommunistipropagandasta" ja kehotuksesta rikokseen

Suojelupoliisi laati Pentti Linkolasta henkilömapin vuonna 1960, mutta kiinnostuksen herätti yksi kirjoitus jo kuusi vuotta aiemmin. Myös puolustusvoimat halusi tietää lisää Linkolan taustoista.
Luonnonsuojelija, korpifilosofi, kalastaja ja syväekologi Pentti Linkola otti kantaa 1950-luvulta lähtien siihen, kuinka luonnon kuormittamista pitäisi vähentää ja ihmiskunnan väestöräjähdystä estää. Samoista teemoista hän puhui myös Hämeen Sanomien viimeisessä haastattelussa vain pari viikkoa ennen kuin hän menehtyi huhtikuussa 2020. Kuva: Juho Peltoniemi
Luonnonsuojelija, korpifilosofi, kalastaja ja syväekologi Pentti Linkola otti kantaa 1950-luvulta lähtien siihen, kuinka luonnon kuormittamista pitäisi vähentää ja ihmiskunnan väestöräjähdystä estää. Samoista teemoista hän puhui myös Hämeen Sanomien viimeisessä haastattelussa vain pari viikkoa ennen kuin hän menehtyi huhtikuussa 2020. Kuva: Juho Peltoniemi

Suojelupoliisi alkoi seurata ympäristöaktivisti Pentti Linkolan (1932–2020) toimintaa jo 1950-luvulla. Tämä selviää henkilömapista, jota säilytetään Kansallisarkistossa.

Vuonna 1960 laaditun mapin välistä löytyy jäljennös Kaarlo Pentti Linkolan henkilökortista, joka on päivätty marraskuussa 1954.

Hämeen Sanomat selvitti suojelupoliisin tietoja Linkolasta Anneli Jussilan haastattelun pohjalta. Jussilan mukaan aktivistijoukko epäili 1990-luvulla, että Supo oli saanut vihiä heidän suunnittelemastaan ekoterroristisesta iskusta.

Suojelupoliisi on salannut julkisuuslain nojalla valtaosan operaatioita koskevasta aineistostaan 60 vuodeksi. Nyt Pentti Linkolan henkilömapista julkisia ovat tiedot vuoteen 1961 asti.

Hämeen Sanomat tutustui julkisiin tietoihin Kansallisarkistossa.

Puolustusvoimat pyysi Supolta tietoja

Vuonna 1954 suojelupoliisi kiinnostui 23-vuotiaan eläintieteen ylioppilaan kirjoituksesta Ylioppilaslehden yleisönosastolla.

Linkola oli kirjoittanut lokakuussa 1954 ilmestyneeseen Ylioppilaslehteen, että hän olisi “vilpittömän valmis” antamaan mitä tietoja tahansa sekä Neuvostoliitolle että muille naapureille, “ei palkkiosta, vaan ilmaiseksi sulasta ystävällisyydestä ja periaatteen vuoksi”.

Supo on kirjannut, kuinka Linkola on jatkanut samansuuntaista kirjoittelua myös Ylioppilaslehden seuraavassa numerossa.

Viimeisessä merkinnässä kerrotaan, että puolustusvoimien pääesikunta oli pyytänyt alkuvuodesta 1955 tietoja Linkolan “sopivaisuudesta upseerikouluun”.

Siitä, mitä tietoja puolustusvoimat sai Supolta, ei kerrota.

Vaikka Linkola oli tuolloin vannoutunut pasifisti, hän kävi armeijan Kontiolahdella Pohjois-Karjalassa. Reserviupseerikoulua Linkola ei käynyt, ja sotilasarvoltaan hän oli lopulta alikersantti.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kansallisarkistosta löytyy suojelupoliisin henkilömappi Pentti Linkolasta. Vuoteen 1961 asti sivuja on yhteensä kahdeksan, ja moni on kirjoitettu molemmin puolin. Kuva: Vanessa Valkama / HäSa
Kansallisarkistosta löytyy suojelupoliisin henkilömappi Pentti Linkolasta. Vuoteen 1961 asti sivuja on yhteensä kahdeksan, ja moni on kirjoitettu molemmin puolin. Kuva: Vanessa Valkama / HäSa

Linkolan pamfletti “kommunistipropagandaa”

1950-luvulla suojelupoliisi rekisteröi henkilön ensin henkilökorttiin. Kun tietoa henkilöstä alkoi kertyä enemmän, laadittiin henkilömappi.

Supon Pentti Linkolaa koskeva henkilömappi numero 6704 on ensimmäisen ilmoituksen perusteella laadittu syyskuussa 1960.

Silloin 28-vuotias Linkola herätti suojelupoliisin mielenkiinnon, kun hän julkaisi omakustannepamfletin Isänmaan ja ihmisen puolesta mutta ei ketään vastaan.

Ilmoituksessa kerrotaan Linkolan laatimasta “lentolehtisestä”, jota oli jaettu uusille oppilaille yliopistolla ja tiettävästi pudotettu kirjeluukuista.

– Lentolehtinen sisältää mm. kirjoituksia, jotka tähtäävät asevelvollisuutta vastaan, kannatetaan vilpittömästi rauhanpuolustajia ja muutenkin on kirjoittelu kommunistipropagandan luontoista, etsivä luonnehtii ilmoituksessa.

Vuonna 1949 toimintansa aloittaneen suojelupoliisin alkuvuosikymmenten päätehtävänä oli kommunistien valvonta.

Lisäksi “asiasta kertoneen käsityksen mukaan” Linkolan on täytynyt saada jostakin rahaa painatuskuluihin, koska hän on tiettävästi työtön opiskelija. Asiasta kertonutta ei ilmoituksessa eritellä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Huhtikuussa 2020 menehtynyt Pentti Linkola oli kalastaja, kirjailija, radikaali, kehityskriitikko, ornitologi ja ympäristöfilosofi. Hänen kärkkäät mielipiteensä päätyivät suojelupoliisin arkistoon jo 1950-luvulla. Kuva: Markku Tanni / HäSa, arkisto

Poliisinmestari järkyttyi Linkolan puheista

Jäljennös Linkolan henkilökortista on otettu vuoden 1960 lokakuussa, eli pamfletista kertoneen ilmoituksen jälkeen. Samalta vuodelta löytyy lisäksi ilmoitus joulukuussa Heinolassa järjestetystä Jyränkölän kirjallisuuskerhosta.

Pentti Linkola toimi alustajana tilaisuudessa, joka oli kerännyt runsaan yleisön. Tämä on ainoa mapin ilmoitus, jossa Linkola tituleerataan lintutieteilijäksi eikä ylioppilaaksi.

Linkola selosti pamflettinsa ajatuksia, sen saamaa vastaanottoa ja sen herättämää julkista keskustelua. Linkola oli Suomen ensimmäisiä pasifisteja, ja pamfletti herätti aikanaan kohua.

Ilmoituksen mukaan Linkola sai tilaisuudessa puolelleen esimerkiksi “vakaumuksen pasifisteja, rauhanpuolustajiin ja äärivasemmistoon kuuluvia”.

Keskusteluun osallistunut poliisimestari oli harkinnut tilaisuuden keskeyttämistä, koska Linkolan alustus oli ollut “joissakin kohden niin törkeätä”.

Linkola oli esimerkiksi kehottanut asevelvollisuusikäisiä “asevelvollisuuslakkoon”.

– Tämä oli kehoitus rikokseen ja olisi riittänyt syyksi tilaisuuden lopettamiseen, mutta kun kokemus on osoittanut, että on hyvin vaikeaa saada todistajia jotka tuollaiset lausumat sanatarkasti muistavat, ei poliisimestari asiaan puuttunut, etsivä kirjoittaa raportissaan.

Etsivä soluttautui kokoukseen

Vuoden 1961 ainoan ilmoituksen mukaan Supon etsivä oli paikan päällä Helsingin yliopistossa huhtikuussa pidetyssä Aseistariisuntakokouksessa. Pentti Linkola oli yksi tilaisuuden puhujista.

Hän puhui edellisvuonna julkaistun pamflettinsa mukaisesti. Linkola vastusti asevelvollisuutta ja siellä annettua aseellista koulutusta sekä kehotti kaikkia pasifisteja kieltäytymään asepalveluksesta.

Ilmoituksen mukaan Linkola ehdotti kokoukselle, että asepalveluksesta kieltäytyneet voisivat suorittaa normaalin palveluksensa esimerkiksi YK:n poliisivoimissa.

Ehdotusta ei hyväksytty mukaan eri rauhanliittojen järjestämän kokouksen päätöslauselmaan.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pentti Linkola kuvattu kotonaan Sääksmäellä vuonna 2005. Linkola oli kalastaja, ja hän haki usein saalista Vanajavedeltä. Kuva: Anja Filppula / HäSa, arkisto

Linkola muuttui pasifistista aktivistiksi

Nuoruudessaan äänekkäästi pasifismin puolesta puhunut Linkola alkoi 1980-luvulla kääntyä sille kannalle, että pasifismi on kestämätöntä, kun kysymyksessä on elämä maapallolla.

Puheet kommunismista vaihtuivat fasismisyytöksiin. Linkola kirjoitti kovin sanoin siitä, kuinka luontoa voisi puolustaa jopa ase kädessä.

Hän ei tarttunut aseeseen, mutta alkoi kannattaa suoraa toimintaa. Jo 1970-luvulla Linkola tuki metsäaktivisteja ja maksoi heidän sakkojaan.

Vasta 1990-luvulla Linkola alkoi suunnitella omaa ekoterroristista iskuaan.

Tiesikö Supo Linkolan suunnitelmista?

Linkola oli valmis rahoittamaan Inarin Paatsjoen sillan räjäytyksen, jottei metsäteollisuus pääse kuljettamaan hakkaamiaan puita Kessin erämaasta. Vielä 90-luvulla henkeen ja terveyteen kohdistuvan iskun valmistelu ei ollut rikoslaissa rangaistava teko.

Iskua suunniteltiin salaisessa kokouksessa, mutta aktivistijoukko ei koskaan ryhtynyt toimeen. Kokouksessa mukana olleen hämeenlinnalaisen Anneli Jussilan mukaan suunnitelman epäiltiin vuotaneen suojelupoliisille.

Supo kieltäytyi antamasta Hämeen Sanomille mahdollisia tuoreempia Linkolaa koskevia tietoja, koska Supo on salannut ne lain nojalla 60 vuoden ajaksi.

Totuus siitä, mitä Supo tiesi tai teki 90-luvulla, selviää siis todennäköisesti vasta 30 vuoden päästä. Ainakin mappi Linkolasta olisi jo ollut valmiina. HäSa

Jutussa käytetty lähteenä myös Anneli Jussilan kirjaa Pentti Linkola ja minä – Elämää toisinajattelijan kanssa.

Lue lisää: Pentti Linkolan mielestä korona viivyttää ihmiskunnan lopullista tuhoa

Suojelupoliisi

Suojelupoliisin (Supo) ja sen edeltäjien etsivän keskuspoliisin ja valtiollisen poliisin asiakirjat vuoteen 1969 asti on luovutettu Kansallisarkistoon.

Suojelupoliisin 60 vuotta vanhemmat asiakirjat tulevat julkisiksi kalenterivuosittain kunkin vuoden alussa.

Käyttöluvat näihin aineistoihin myöntää Kansallisarkisto.

Käyttöluvat salassa pidettäviin alle 60 vuotta vanhoihin asiakirjoihin myöntää suojelupoliisi.

Historia

Etsivä keskuspoliisi aloitti 13. elokuuta vuonna 1919.

Vuonna 1937 etsivä keskuspoliisi menetti uuden punamultahallituksen tuen. Nimi vaihdettiin valtiolliseksi poliisiksi.

Kesän 1948 vaalien jälkeen sosiaalidemokraattinen vähemmistöhallitus lakkautti Valpon ja perusti kokonaan uuden suojelupoliisin.

Laki ja asetus suojelupoliisista vahvistettiin 17.12.1948. Suojelupoliisi aloitti toimintansa vuoden 1949 alussa.

Nyt

Suojelupoliisin tiedonsaantimahdollisuudet ovat aiempaa laajemmat vuonna 2019 voimaan astuneen tiedustelulainsäädännön vuoksi.

Suojelupoliisi ei ole enää esitutkintaan oikeutettu viranomainen.

Menot