Kanta-Häme

Suolaisesta voi tulla myyntivaltti

Suolasta on tulossa leipomoiden kilpailuvaltti. Samaan aikaan kun ulkomailta tuodaan Suomeen voimakassuolaisia leipiä, laskee suolan määrä suomalaisissa leivissä niin, että sen jo maistaa.

Yli 30 vuotta alalla ollut Ossi Tamminen Ossin Pullasta kertoo, että 1980-luvun alussa suomalaisessa leivissä oli saman verran suolaa kuin nyt muualla Euroopassa. Ensi vuonna ruokaleivät pitää ilmoittaa Suomessa voimakassuolaisiksi, jos niissä on yli 1,1 prosenttia suolaa.

Tällä hetkellä voimakassuolaisuuden raja-arvo on 1,2 prosenttia.

– Kukaan ei tarkasta ulkomaisten leipien suolan määrää. Veikkaan, että se on hyvinkin 2,5 prosenttia, Ossi Tamminen Ossin Pullasta kertoo.

Suomen Leipuriliiton toimitusjohtaja Mika Väyrynen ja Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen eivät pidä mahdottomana ajatusta, että voimakassuolaisuudesta tulisi vielä myyntivaltti.

– Aikaisemmin tehtiin niin kuin viranomainen käski ja voimakassuolaisuutta pidettiin kuolemantuomiona. Enää ei ajatella välttämättä ollenkaan niin. Voimakassuolainen voi olla hyväkin myyntivaltti, Väyrynen huomauttaa.

Alan asiantuntijoiden mielestä vähäsuolainen leipä on usein mautonta.

– Nostan hattua suomalaisille leipomoille siitä, että ne saavat aikaan näinkin hyvää leipää näillä aineilla, Mensonen sanoo.

Valtion ravitsemusneuvottelukunta suositteli helmikuussa, että leipään lisättäisiin jodia Suomessa. Leivästä kaikki suomalaiset saisivat tarvitsemansa jodin. Tähän asti vain pöytäsuola on ollut Suomessa jodioitua, mutta se ei enää riitä, sillä kodeissa ei tehdä enää yhtä paljon ruokaa kuin aikaisemmin.

Suolansa jodioituun ehti vaihtaa ensimmäisten joukossa juuri Ossin Pulla. Uudet etiketit tulivat vähän aikaa sitten ja nyt leipää voidaan alkaa toden teolla markkinoida.

– Miksi en käyttäisi jodioitua suolaa, jos se on kerran hyväksi ihmiselle. Suolan vaihtaminen ei ole edes suuri taloudellinen kustannus. Oikeastaan ainoa hankaluus on uusien etikettien tekeminen, Tamminen huomauttaa.

Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä kuinka moni leipomoalan yrittäjistä on suositusta noudattanut. Ilmeistä on, että jodioidun suolan käyttäminen lisääntyy nopeasti. Kaisa Mensosen mukaan jodiointiin on suhtauduttu myönteisesti.

– Ensimmäisenä ehtivät pikkuleipomot, mutta suurissa asiat tahtovat sujua huomattavasti hitaammin Mensonen sanoo.

Leipomot vähenevät koko ajan Suomessa ja samalla myös Hämeenlinnassa. Ossi Tamminen muistaa, että kaupungissa oli vielä 1980-luvun alussa 17 yrittäjää. Nyt kaupungissa on enää kaksi leipomoa.

– Suomalaisten leipomoiden pahimmat kilpailijat löytyvät ulkomailta. Tuonti on kasvanut 2000-luvulla muutamasta prosentista yli 20:een. HäSa

Päivän lehti

30.3.2020