Kanta-Häme

Suolauksen vähentäminen ei ole näkynyt onnettomuustilastoissa

Yleisten teiden talvikunnossapito on tasapainottelua liikenneturvallisuuden ja ympäristönsuojelun välillä. Kuluvana talvena voittajia ovat olleet molemmat. Etelä-Suomessa teitä ei tarvinnut suolata loppuvuodesta lainkaan, eikä onnettomuustilastoissa näy tavanomaisuudesta poikkeavia lukuja entistä vähemmän suolatuilla tieosuuksilla.

– Turvallisuuskehityksessä ei ole tapahtunut mitään erityistä, sanoo kunnossapitopäällikkö Pekka Rajala Uudenmaan ely-keskuksesta.

Ely-keskukset ovat vähentäneet suolauskohteita perustuen 2000-luvun alussa tehtyyn tutkimukseen valtatie 25:llä. Vaikka suolausta vähennettiin, eivät onnettomuuden lisääntyneet.

Tietoja pohjavesien suolapitoisuudesta joudutaan odottamaan vuosia.

– Suola liikkuu aika hitaasti kohti pohjavettä. Vaatii useamman vuoden seurannan, että pystymme näkemään mihin suuntaan pitoisuudet ovat loppujen lopuksi menossa. Sekin vaikuttaa, että eri talvina käytetään erilaisia määriä suolaa, sanoo Rajala.

Käytännössä pohjavesien suolapitoisuuksia mittaavat kunnat pohjavedenottamojen läheisyydessä.

Suolan pihtaaminen ei tuo säästöjä

Lämmin ja vähäluminen talvi ei tarkoita automaattisesti ely-keskukselle säästöjä. Tiesuola eli kalsiumkloridi maksaa noin 100 euroa tonni.

– Itse asiassa levittämistyö on arvokkaampaa kuin suola itsessään, sanoo Rajala.

Toisekseen ely-keskus tekee alueurakoitsijoiden kanssa teiden talvihoidosta kiinteäsummaisia, viiden vuoden sopimuksia.

– Pitkällä sopimuksella pyritään siihen, että ajanjaksoon mahtuu sekä helppoja että vaikeita talvia. Se tasaa myös urakoitsijan riskiä.

Autoilijalle käytetyllä tiesuolan määrällä on väliä. Suola helpottaa auton pysymistä tiellä, mutta vaurioittaa mm. runkoa, jarruja ja tuulilasia. Toisessa vaakakupissa painavat liukkaampi tienpinta, mutta myös siistimpi kulkuneuvo. Lopputalvesta liukkaalla ajaminen luonnistaa todennäköisesti alkutalvea paremmin.

Ely-keskukset eivät ole halunneet vähentää suolausta koko valtakunnan tiestöllä. Riskinä olisi autoilijoiden turtuminen, mikä saattaisi kasvattaa onnettomuuksien määrää.

– Nykyiset vähennetyn suolauksen kohteet ovat mietittyjä, niistä varoitetaan ja sitten oletetaan, että autoilijat huomioivat ne, summaa Rajala.

Vaikka nykyiset teiden talvikunnossapitosopimukset ovat voimassa vuosia, saattavat suolauskäytännöt muuttua.

– Jos suolasta tulee pohjavesihaittoja tai onnettomuuksien määrä jossakin kasvaa, totta kai siihen reagoidaan, lupaa Rajala. (HäSa)

Päivän lehti

1.6.2020