Kanta-Häme

Suolijärven liettymistä hidastetaan kampakosteikoin

– Vielä 1940- ja 1950-luvuilla tässä Pohjoistenlahdella pystyi kalastamaan verkoilla eikä airo ottanut pohjaan. Nyt lahti kasvaa tiheää ruovikkoa ja keskelle on syntynyt kova niemeke.

Muistelija on Tuuloksessa Suolijärven rannoilla ikänsä elänyt maanomistaja Paavo Mäkelä, joka nyt odottaa toiveikkaana Pohjoistenlahden kunnostuksen parantavan lahtea.

Suolijärven Pohjoistenlahden pohjukkaan on jo syyskuun alusta lähtien kaivettu kampakosteikoita, jotka hidastavat järveen laskevan Pohjoistenjoen virtaamaa. Kampaviinerin tavoin kiemurtelevien uomien toimivuudesta haetaan kokemuksia Tuuloksessa.

– Kun joen juoksu pitenee ja noin puolet vedestä kiertää kampamaisten uomien läpi, valuma-alueelta peräisin oleva liete kerääntyy kosteikoille, eikä kaikki enää valu lahden pohjaan, selostaa Hämeenlinnan kaupungin ympäristöasiantuntija Heli Jutila.

Viitasammakon kutualueet säilyvät

Kampakosteikot kaivetaan varoen itäisen väylän alueelta havaittujen suojeltujen täplälampikorentojen ja länsirannan viitasammakoiden lisääntymisruovikoita.

Marraskuun puoliväliin mennessä kampakosteikot ovat valmiina ja lahden kovan niemekkeen molemmilla puolilla on avovettä ruopattu 650 metrin veneväylät järvelle.

Väyliin ruopataan kuuden metrin verran leveyttä ja vajaat pari metriä syvyyttä. Jyrkän rannan puolella väylä levenee 12 metriin, mutta itäpuolinen, venevalkamasta lähtevä väylä jää kuusimetriseksi.

Samalla, kun Hämeenlinnan kaupunki ja Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ruoppauttavat Pohjoistenlahtea, myös kolme tai neljä länsirannan kesäasukasta teettää vesilain mukaisen luvan ja oman rahoituksensa turvin omien rantojensa ruoppauksen. Työt keskitetään täksi syksyksi, jotta veden samenemisen haitat jäävät mahdollisimman lyhyiksi.

Suolijärven ekologinen tila on Heli Jutilan mukaan hyvä, mutta noin viidenneksen järven alasta kattavalla lahdella tyydyttävä.

Tuuloksessa on Pohjoisenlahti nostettu tärkeimmäksi kunnostuskohteeksi, joten kaupunki käynnisti kampakosteikoiden rakentamisen ja veneväylien ruoppaamisen osana Tuuloksen järvien kunnostushanketta.

Liettymisen syy löytyy Ormajärveltä

Ongelmat Suolijärven Pohjoistenlahdella juontavat 1950-luvulta, jolloin Lammin Ormajärven pintaa laskettiin ja Ormijokea pitkin Suolijärveen virtaavan lietteen määrä kasvoi. Paavo Mäkelä Pohjoisten-Lakkolan osakaskunnasta ja maanviljelijä Mauri Häppölä kertovat lahdenpohjukan alkaneen kasvaa nopeasti umpeen.

– Tilannetta taisi pahentaa Lammilla ollut sikala, jonka lietteitä valui tänne, Mauri Häppölä arvioi.

Järven rehevöitymistä vauhdittivat aikanaan myös Tuuloksen kunnan jätevedenpuhdistamon vedet. Puhdistamo on ollut jo pitkään poissa käytöstä.

Pohjoistenlahden kunnostustyön tulosten uskotaan näkyvän aikaisintaan parin vuoden kuluttua. Kunnostuksen vaikutuksia lahden veden pinnan korkeuden vaihteluihin on seurattu ja seurataan edelleen. (HäSa)