Kanta-Häme

Suomalainen ajaa omalla autolla oli lama tai ei

Autokauppa voi jopa piristyä, vaikka muu kauppa kyntää miinuksella. Paremmasta autosta myös haaveillaan liki entiseen malliin, toisin kuin monista muista mukavuuksista.

Oman auton vetovoima on ja pysyy taantuman pitkittyessäkin. Romutuspalkkion kohtalo ei heilauta perusasetelmaa suuntaan eikä toiseen, Volkswagenin päästöhuijauksesta puhumattakaan.

– Auto on suomalaisille perushyödyke, jota tarvitaan arjen pyörittämiseen. Käytössä pitää olla toimiva auto, vaikka taloudessa menisi huonommin, selittää Danske Financen johtaja Altti Kuuri yhtiön tuoreen autobarometrin antia.

Autoliikkeiden viesti on sama.

– Myynti on ollut tänä vuonna tavoitteiden mukainen ja käytännössä viime vuoden tasolla. Ihmiset tarvitsevat autoja, ja Suomen autokannan uusimisessa on vielä paljon tehtävää, Forssan Laatuauton myyntipäällikkö Jouni Lounas sanoo.

Autonvaihtoon houkuttaa myös historiallisen matala korkotaso. Autolainan ja osamaksurahoituksen suosio onkin Dansken selvityksen mukaan kasvanut.

AUTON OSTAMISESTA unelmoivista puolet aikoo autokaupoille jo vuoden sisällä. Todennäköisimmin autoa vaihtavat yli 65-vuotiaat miehet.

Autokaupan ydinasiakaskuntaa onkin autoa kerkeästi vaihtava iäkkäämpi väki, jota taloussuhdanteiden heikkeneminen ja työttömyyden lisääntyminen eivät hetkauta. Heidän ostamansa autot myös ovat keskimäärin kalleimpia.

Yrityspuolella vaihtovälit ovat myyntipäällikkö Lounaan mukaan kuitenkin revenneet taantuman myötä aiempaa pidemmiksi.

Taloudellisuuden ja ympäristöystävällisyyden merkitys on autovalinnoissa lisääntynyt.

Valtaosa haluaa ajaa tulevaisuudessakin omalla tai työsuhdeautolla, mutta varsinkin nuoret naiset ovat alkaneet kiinnostua myös vaihtoehtoisista autoilutavoista, esimerkiksi lyhytaikaisesta vuokraamisesta.

VOLKSWAGEN-KAUPPIAS Lounaan mukaan päästömittaussoppa ei ole toistaiseksi nakertanut merkin asemia. Suomalaiset ovat merkkiuskollisia, ja isot merkit kahmivat vuodesta toiseen valtaosan kokonaismyynnistä.

Volkswagen ei ole kannustanut suomalaisia jälleenmyyjiä lisäbonuksilla, eikä Volkswagenien myyntiä tiettävästi tarvitse Suomessa tukea tarjoushinnoilla.

– Kauppaa on tehty edelleen, mutta jotkut asiakkaat kohkaavat ja jossittelevat kohusta liikaakin, mikä on vienyt turhan paljon aikaa ja energiaa normaalityöltämme. Toisiin se ei ole vaikuttanut mitenkään, Lounas kertoo.

Volkswageniin luottava taksiautoilija Kimmo Tamminen sanoo asiakkaiden toisinaan kyselevän, onko alla nyt sitten ”sellainen päästöauto”.

120 000 kilometriä vuodessa Salon seudulla ajava Tamminen vaihtaa invataksiaan vähintään neljän vuoden välein.

– Taksipiireissä autonvaihtoa hidastaa heikko taloustilanne ja epävarmuus, kun esillä on ollut aikomus vapauttaa alan kilpailua. Jotkut ovat ostaneet takseiksi jopa käytettyjä autoja, hän kertoo.

Lounas toivoo autoalalle parempaa työrauhaa.

– Tuntuu, että aina odotetaan tai pelätään jotain, milloin autoveron muutoksia, milloin jotain muuta. Nyt odotellaan Volkswagenin päästömittauskohuun liittyviä korjausohjeita ja romutuspalkkioiden kiintiön täyttymistä. Täysin normaalisti autokauppa taisi käydä viimeksi vuonna 1987.