Kanta-Häme

Suomalainen etsii väkevästään marjaa

Omenasadon kanssa ollaan taas helisemässä – voisiko runsaudesta valmistaa kotimaista ”calvadosia” eli omenabrandya?

Kysymyksen on julkisesti heittänyt ilmaan esimerkiksi rantasalmelainen pankinjohtaja, jonka saaveissa huonolaatuiset ylijäämäomenat alkoivat käydä ja levittää ilmaan ”ihanaa tuoksua”.

Valtiollista omenaviinatuotantoa ei ainakaan ole luvassa. Valtion omistama alkoholituottaja Altia valmistaa omat väkevänsä vain ja ainoastaan ohrasta, kertoo yhtiön viestintäjohtaja Anu Salmi-Savilampi.

– Ainoa tislaamomme sopii vain tärkkelyspitoisen ohran käsittelemiseen. Omenalle prosessi ei sovi, hän sanoo.

Altia käyttää vuosittain 200 miljoonaa kiloa ohraa viinan valmistamiseen. Määrä kattaa 15 prosenttia koko maan ohrasadosta ja kolmanneksen vapaaseen kauppaan tulevasta ohrasta.

Lopputuotoksesta, 96-prosenttisesta alkoholista, sekoitetaan monenlaisia juomia. Omenaa siinäkään joukossa ei kuitenkaan ole.

Kotiomenat kelpaavat Lahden takana

Suomessa omenaa hyödyntävät alkoholijuomien pientuottajat, kuten Kouvolan ja Heinolan välissä, Hämeenlinnasta parinsadan kilometrin päässä vanhassa ruukkikylässä sijaitseva Viiniverla oy.

Yhtiön pääartikkelit ovat marjaviinit ja muut marjatuotteet, mutta se jalostaa myös omenaa. ”Hovihankkijoina” on kaksi luomuomenanviljelijää, joista toinen toimitti syksyn ensimmäisen satsin tällä viikolla.

Yhtiö ottaa vastaan myös paikallisten kotipuutarhureiden ylijäämäsatoa.

– Keksimme omenoille kyllä käyttöä. Tuotteemme kattavat koko skaalan, sanoo viinitilan isäntä Juha Kuronen.

Skaala tarkoittaa mehuja, limonadia, viiniä, siideriä, viime vuonna lanseerattua glögiä, likööriä – ja calvados-tyyppistä, väkevää omenatislettä.

Juoman nimi on Verlados. Kuten ahvenanmaalainen omenabrandy Ålvados aiemmin, Verlados on päätynyt ranskalaisten silmätikuksi.

– Dos-pääte haluttaisiin nimestä pois. Prosessi on ties kuinka monennella kierroksella. Osoittaa maineen kiirineen Ranskaan asti, Kuronen toteaa.

”Juomakulttuuri kehittyy”

Kuronen huomauttaa, että suurin osa alkoholiksi päätyvästä omenasadosta muuttuu siideriksi, niin heillä kuin esimerkiksi Suomen pienpanimoissa.

– On hauska ilmiö, että Suomessa on alettu tehdä myös esimerkiksi viskejä. Jalotisleiden, kuten calvadosin, konjakin, viskin ja rommin, suosio on hiljalleen lisääntynyt. Juomakulttuuri Suomessa kehittyy.

Viiniverla on valmistanut omaa tislettään viitisentoista vuotta, mutta moni ei välttämättä ole aineesta kuullutkaan. Kuronen moittii Suomen alkoholipolitiikkaa.

– Se on vääristynyttä. Virolaiset kykenevät hankkimaan väkevätkin ruokakaupasta. En usko, että meidänkään geeniperimämme johtaisi siihen, että kaikki makaisivat kadulla kännissä. Suomessa on pitkä salailukulttuurin perinne.

Lopullisen sanan sanovat kuitenkin kuluttajat, huomauttaa Kouvolassa toimivan alkoholivalmistajan ja maahantuojan Lignell & Piispasen toimitusjohtaja Harri Nylund.

– Tietyt maut ovat pinnalla. Suomalaiset kuluttavat marjamakuja.

Lignell & Piispanen ei tuota omenavalmisteita. Omenaviini poistui heidän valikoimastaan vuoden 2005 paikkeilla. (HäSa)