Lampaanlihan myynti moninkertaistuu pääsiäisenä. Kauppias Tuomas Mikkola Katinalan lihakaupasta sanoo leikanneensa edellisenä viikonloppuna kaikkiaan 150 karitsan ruhot pelkästään pääsiäismyyntiä varten.
Päinvastaisista puheista huolimatta ei lampaanlihan kulutus ole Mikkolan tai Alimmaisen tilan Katja Suontaustan mielestä lisääntynyt. Suomalainen syö edelleen noin 700 grammaa karitsaa vuodessa.
– Lammas on ennakkoluulojen vanki. Etenkin vanhemmat ihmiset sanovat sen lihan maistuvan villasukalta. Tämä käsitys on ajalta, kun lammas käytettiin tiloilla aivan loppuun ja liha oli todella huonoa. Tämän päivän liha on alle vuoden vanhaa karitsaa, Suontausta korostaa.
Suomalaiset suosivat ulkomaalaista lampaanlihaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan karitsanlihan kotimaisuusaste on kuitenkin noussut 51 prosenttiin. Muun lampaanlihan kohdalla luku jäi vain 10,8 prosenttiin. Suurin osa kaupan olevista lihoista on Uudesta-Seelannista.
– Suomalaislampurit myyvät tuotteitaan joko suoraan tai omien jakelukanavien kautta. Tänä vuonna myimme ensimmäisen kerran vähäisen määrän lihaa kauppaan, kun kauppias kauniisti pyysi. Kyllä meidän pitäisi saada lisättyä kotimaisen lampaanlihan myyntiä kaupassa, Katja Suontausta harmittelee.
Kotimaisen karitsanlihan tuotannon ennakoidaan lisääntyvän noin neljänneksellä vuoteen 2022 mennessä. Suomessa tuotetaan karitsanlihaa noin 1,3miljoonaa kiloa vuodessa.
Pääsiäinen on vuoden kiireisintä aikaa lammastiloilla ja lampaanlihaa myyvässä kaupassa. Katinalan lihakauppa on ostanut karitsaa 200 kilometrin säteellä Orimattilasta, Somerolta ja Luhangalta. Liha tulee seitsemältä tilalta.
– Kokeilen mielelläni valmistaa ruhon eri osia. Viimeksi laitoin lampaan ribsejä ja ne veivät kielen mennessään. Parhaillaan kokeilemme, miten lampaan sisäelimet käyvät kaupaksi, Mikkola sanoo.
Lähiruokainnostus ja lampaantuotannon matalat aloituskustannukset ovat lisänneet lammastuottajien määrää. Lammastiloja on Kanta-Hämeessä nykyisin enemmän kuin esimerkiksi vuonna 2011, kun Alimmaisen tilalle otettiin ensimmäiset lampaat.
– Ei silloin ollut muita lammastiloja lähimaillakaan, Suontausta mainitsee.
Luken mukaan lampaanlihan imago paranisi, jos eläimiä kohdeltaisiin todistetusti hyvin ja lihan hinta olisi oikeudenmukainen. Kuluttajat ovat nykyisin erittäin tarkkoja vastuullisesta tuotannosta.
Alimmaisen tilalla lampailla on kaikilla nimi ja eläinrakas emäntä. Katja Suontausta sanoo haluavansa tarjota eläimille mahdollisimman hyvät elinolosuhteet.
– Me kasvatamme englantilaisia Oxford down-lampaita, sillä niillä on enemmän turkkia ja ne ovat liharotu. Minun mielestäni on mukavaa, että lampaat voivat olla ulkona talvellakin, Katja Suontausta sanoo.
Alimmaisessa pidetään Oxford down-rotua arvossaan jo senkin takia, että se tekee tavallisesti vain yhden tai kaksi karitsaa. Katja Suontaustan mielestä myös lampaalla on oltava oikeus olla äiti. Äiti se on äiti lampaallakin.
– Meillä on 75 uuhta, emmekä ole ainakaan näillä näkymin lisäämässä lampaita. Jos lisäisimme määrää, pitäisi tilaakin suurentaa, eikä se tahdo kannattaa. Tämän määrän pystyn pitämään vielä hanskassani, Suontausta sanoo.
Niin lihakauppias kuin lammastilallinenkin harmittelevat, että suomalaisissa marketeissa on vain ulkomaista lihaa. Alimmaisen tilalta myytiin tänä vuonna ensimmäisen kerran tamperelaiseen kauppaan lihaa, kun kauppias vetosi lähituottajiin. Asiakkaat ovat valveutuneita ja arvostavat lähiruuan lisäksi luomua.
Lammasta ei juuri luomua ole, mutta Katja Suontausta pitää Alimmaisen lihaa hyvin luonnonmukaisena.
– Uskon lampaanlihan valoisaan tulevaisuuteen. Jo nyt lihan imago on muuttunut paljon. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää, Suontausta huomauttaa HäSa
Lampaan lihan kulutus kasvaa
Tiloilla on lampaita noin 155 000 vajaalla 1400 tilalla.
Lammas oli päätuotantoeläimenä 660 tilalla.
FAO:n mukaan maailmassa syötiin vuonna 2014 lammasta 1,7 kiloa ihmistä kohti. EU-asukas syö 200 grammaa enemmän.
Suomalainen syö lihaa noin 75 kiloa. Määrästä vain kymmenesosa on lammasta.
Vuonna 1970 Suomessa syötiin noin 50 miljoonaa kiloa lihaa. Vuonna 2017 vastaava luku oli 81 miljoonaa kiloa.
Suomessa syötiin vuonna 2018 3,8 miljoonaa kiloa karitsaa eli 11 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
