Kanta-Häme

Suomalainen tarttuu tarjottuun toimeen

Toisin kuin irtopisteitä keräilevien poliitikkojen puheista voisi päätellä, työttömät työnhakijat eivät kieltäydy töistä työkseen. Mielikuva etuuksilla elävästä massasta ei perustu ainakaan tilastoihin, koska ammattimaisten töiden karttajien määrä ei kerättävistä numerotiedoista selviä.

– Jos toistuvasti menettelee työttömyysturvan kannalta moitittavasti, on seurauksena kolmen kuukauden työssäolovelvoite. Mutta niidenkään lukumäärästä ei voi vetää suoraan johtopäätöstä toistuvasta töistä kieltäytymisestä, koska siinä huomioidaan myös TE-toimiston palveluista kieltäytyminen, mikä ei välttämättä liity työstä kieltäytymiseen, selvittää ylitarkastaja Johanna Nyberg työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Tietojärjestelmä palvelee asiakkaita

TE-toimistoissa kirjoitettiin viime vuonna yhteensä 2,2 miljoonaa tuövoimapoliittista lausuntoa siitä, onko työnhakija oikeutettu työttömyysetuuteen vai ei. Nämä lausunnot jakautuvat yli 150 alakategoriaan. Yksittäisten tapausten sisältöjä, kuten työstä kieltäytymisten syitä, eivät tilastot kerro. Jos samalle henkilölle on annettu vuoden aikana useampia lausuntoja, esiintyvät ne tilastoina omina lukuinaan.

– TE-toimistojen tietojärjestelmä on asiakaspalvelujärjestelmä, ei ensisijaisesti tilastointijärjestelmä. Tämä on vain oma näkemykseni, mutta en tiedä, onko tarvetta seurata ihan jokaista asiaa erikseen, sanoo ylitarkastaja Jari Peura.

Nyberg huomauttaa, että työttömyysturvalain säädökset ovat pysyneet pitkään niin samansisältöisinä, ettei kieltäytymisten tarkempi analysointi välttämättä antaisi poliittiselle päätöksenteolle ratkaisevasti erilaisia lähtökohtia.

Poikkeavien lainsäädäntöjen takia on eri maiden kansalaisia vaikea verrata toisiinsa suhtautumisessa tarjottuun työhön, mutta se tiedetään, että Suomen karenssisäädökset ovat ankaruudessaan eurooppalaista keskitasoa.

Alle 4 000 sanoo ei kiitos

Jos suomalaiset sanovat ei tarjotulle työlle loppuvuoden aikana samaan tahtiin kuin tammi-elokuussa, jää heidän lukumääränsä tänä vuonna alle 4 000:n. Sekä ministeriössä että Hämeen TE-toimistossa puolestaan kieltäydytään antamasta valistunutta arviota, kuinka suuri osuus heistä on kiinnostunut vain etuuksista.

– Kepulikonsteja on vaikka kuinka ja kauheasti. Osa niistä tiedetään ja tunnistetaan oikeinkin hyvin, mutta sen puitteissa mennään, mitä laissa lukee, sanoo Hämeen TE-toimiston johtava työvoimaneuvoja Maarit Ahomäki.

Työttömyysturva-asiantuntija AnnaMaija Heikkisen mielestä jokainen työvoimapoliittiseen lausunto sinänsä on jo lain tulkintaa, josta voi olla montaa mieltä. Käytännössä tilanteet ovat kuitenkin melko yksiselitteisiä.

– Vaikeammaksi menee, jos vaikka joku reagoi työpaikkahaastattelussa homeeseen. Miten sen näyttää toteen? konkretisoi Heikkinen.

Oli kysymys ylittämättömistä vaikeuksista lastenhoidossa tai vakaumuksesta, joka kieltää puolustusvoimat työnantajana, on kieltäytymisperusteen näyttötaakka työstä kieltäytyjällä.

Lautakunta muuttaa vähän ja viiveellä

Jos TE-toimisto kiistää asiakkaan oikeuden työttömyysetuuteen, voi tämä valittaa päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakuntaan. Voisi kuvitella, että vakaumuksellisimmat työnlaistajat tulevat lautakunnalle tutuiksi.

Esittelijä Oili Rousio, kuinka moni hakee muutosta ja mihin vedoten?

– Siitä ei saa helposti eksaktia tietoa, koska samassa lainkohdassa on työstä ja koulutuksesta eroamiset ja muut. Tosin tämä pykälä kumottiin 1.1.2013, mutta meillä käsittelyaika on seitsemisen kuukautta, joten tulemme jälkijunassa.

Kuinka usein muutoksenhakulautakunta muuttaa TE-toimiston työvoimapoliittisen lausunnon hakijalle myönteiseksi?

– Tämäkään tieto ei näy suoraan meidän diaarista. Yleinen päätösten muutosprosentti meillä on 11–12 prosenttia. (HäSa)