Takissa tai laukussa roikkuva jalankulkijaheijastin on suomalaisille tuttu näky. Itse asiassa niin tuttu, että harva muistaa kyseessä olevan suomalainen keksintö.
Jalankulkijaheijastimen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti 70 vuotta sitten. Lehti kaipasi hevoskärryilleen lisänäkyvyyttä ja kehitteli siihen tarpeeseen heijastimen.
Kehitystyötä jatkoi hänen poikansa Taisto, joka muun muassa mallisuojasi Kalervo Suomelan suunnitteleman lumihiutaleheijastimen. Heijastin standardisoitiin vuonna 1979, ja vuonna 1982 tieliikennelakiin lisättiin säännös, joka määräsi jalankulkijan käyttämään heijastinta pimeässä.
Vuonna 2017 heijastin kruunattiin Vuosisadan liikenneteoksi Suomessa.
Etenkään Pohjoismaiden ulkopuolella keksintöä ei tunneta juuri lainkaan.
– Kotonamme vieraili taannoin vaihto-opiskelija, jolle annoin useita heijastimia kotiin Saksaan vietäväksi. Hän kehui kovasti keksintöä hyväksi ja varmisti, ettei ole koskaan nähnyt jalankulkijaheijastinta Suomen ulkopuolella, Helena Ruuska Autoklinikan asiakaspalvelusta kertoo.
Jalankulkijaheijastin parantaa huomattavasti käyttäjänsä näkyvyyttä pimeässä ja voi jopa pelastaa tämän hengen.
Suomalaisesta syntyperästä ja turvallisuushyödystä huolimatta Autoklinikan tilaaman kyselytutkimuksen mukaan vain 52 prosenttia suomalaisista autoilijoista kertoo käyttävänsä heijastinta säännöllisesti liikkuessaan pimeällä ulkona.
38 prosenttia toteaa käyttävänsä heijastinta joskus, ja joka kymmenes ei käytä heijastinta lainkaan.
– Olen kokenut, että heijastimien käyttö on mahdollisesti lisääntynyt viime vuosina – eritoten kaupunkialueilla, joissa on toisinaan hieman liian helppo luottaa katuvalojen apuun heijastimen sijaan. Olisi mahtavaa nähdä tämän tuntuman toteutuvan käyttötilastoissa tulevaisuudessa, Ruuska toteaa.
Autoklinikan tilaaman kyselytutkimuksen toteutti markkinatutkimustoimisto Value Clinic oy. Tutkimukseen vastasi 1169 mannersuomalaista. HäSa
Heijastin suojaa
Vuosina 2014–2016 Onnettomuustietoinstituutti tutki 24 pimeällä tai hämärässä tapahtunutta jalankulkijan kuolemantapausta, joissa ei käytetty heijastinta. Joka viides olisi eri todennäköisyyksin voinut pelastua käyttämällä heijastinta.
Lähivaloilla ajava autoilija havaitsee ilman heijastinta kulkevan henkilön vasta noin 50 metrin päästä. Heijastin voi näkyä jo 350 metrin etäisyydeltä.
Kaukovaloilla heijastimen kanssa kulkeva voidaan nähdä yli 600 metrin päästä, kun ilman heijastinta kulkeva näkyy vasta noin 150 metrin etäisyydeltä.
Jalankulkijan on lain mukaan pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä asianmukaista heijastinta.
Lähde: Liikenneturva
