Kanta-Häme

Suomalaiset jättävät hirvivaaramerkit huomioimatta – vain harva vähentää nopeutta

Lähes kaksi kolmannesta autoilevista suomalaisista uskoo, että autoilijat jättävät joko tahallaan tai vahingossa huomiotta hirvivaarasta kertovat liikennemerkit. h
Viime vuonna hirvikolarien määrä laski hieman vuodesta 2016, mutta Suomen teillä sattui silti 1824 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan. Arkistokuva

Tuoreen kyselyn mukaan vain viisi prosenttia suomalaisista uskoo autoilijoiden vähentävän nopeutta hirvivaaramerkin nähtyään.

LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtavan asiantuntijan Markus Niemisen mukaan kuitenkin nimenomaan nopeuden vähentäminen on olennaista hirvikolarin ennaltaehkäisyssä.

– Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa. Hirvivaaramerkit on sijoitettu alueille, joilla hirvet liikkuvat eniten. Niiden kohdalla kaasujalkaa on syytä keventää erityisesti, Nieminen sanoo.

”Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa.”

Liikenneviraston tilastojen mukaan kaikkiaan 97 prosenttia henkilövahinkoihin johtaneista hirvionnettomuuksista ajettiin vähintään 80 kilometriä tunnissa rajoituksen alueella. Tilastosta ei ilmene, noudatettiinko onnettomuustilanteissa rajoituksia.

Hirvivaaramerkkien sijainti ei ole sattumanvarainen

Liikenneviraston yleisohjeen mukaan hirvivaaramerkit sijoitetaan vaaralliseksi todetun tieosuuden alkuun.

Vaaralliseksi todetaan sellaiset tieosuudet, joissa hirvieläinten tiedetään erityisesti liikkuvan. Tällaisilla osuuksilla merkit toistetaan jokaisen yleisen tien liittymän jälkeen, metsän reunassa peltoaukean jälkeen, sekä siten, että kahden peräkkäisen merkin välinen etäisyys on enintään kaksi kilometriä.

Merkkien sijaintia vaihdetaan sen mukaan, missä hirvien tiedetään liikkuvan.

Käytännön käskyn siirtelylle antaa Ely-keskus, mutta tieto tulee riistaväeltä ja esimerkiksi poliisilta.

Kyselyyn vastasi 1 043 suomalaista syys-lokakuussa. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

 

Hirvionnettomuudet ovat lisääntyneet vuodesta 2011

  • Viime vuonna hirvikolarien määrä laski hieman vuodesta 2016, mutta Suomen teillä sattui silti 1824 hirvionnettomuutta, joissa loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan.
  • Hirvikolarien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2011. Samana ajanjaksona hirvikanta on kasvanut.
  • Hirvikolareita sattuu eniten vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä aamu- ja iltahämärässä.
  • Vuoden 2017 hirvionnettomuuksien laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 62 miljoonaa euroa.