Kanta-Häme

Suomalaiset kunnat lainaavat tarpeellisiin investointeihin.

Suomalaiset kunnat ovat velkaa vastuullisesti. Näin arvioi Kuntien takauskeskuksen hallituksen puheenjohtaja Tapani Hellstén.

– Eivät ne ole velkaantuneet mitenkään kevytkenkäisesti. On käytetty puheenvuoroja, että kunnat ottavat lainaa, kun halvalla saa. Sitä on kuitenkin tarvittu tarpeellisiin investointeihin.

Kansainvälisiltä markkinoilta on viime aikoina saanut sujuvasti luottoa. Lisäksi Euroopan keskuspankki on pumpannut sinne rahaa. Korot ovat toistaiseksi pysyneet matalalla.

Tästä ovat hyötyneet myös suomalaiset kunnat. Kuntarahoitus operoi samoilla kansainvälisillä markkinoilla kuin perinteiset pankit.

– Kunnat reitataan samoin kuin Suomen valtio. Luottoluokitus on tällä hetkellä toiseksi korkein. Uskon, että vakaa Suomi saa jatkossakin monia muita edullisemmin rahaa kansainvälisiltä markkinoilta, keväällä Kuntien takauskeskuksen hallituksen puheenjohtajaksi valittu Hellstén arvioi.

Kuntien takauskeskus on lakisääteinen laitos, jonka tarkoituksena on turvata kuntien yhteinen varainhankinta ja kehittää sitä. Järjestelmässä ovat mukana kaikki kunnat.

Takauskeskuksen aisaparina toimii kuntien omistama yhtiö, Kuntarahoitus. Siinä on mukana vain osa kunnista. Hellstén toimi Kuntarahoituksen hallituksen varapuheenjohtajana alkuvuoteen saakka.

– Tavoitteena on hankkia mahdollisimman edullista rahaa kunnille. Takauskeskus ei takaa kuntia, vaan kuntien puolesta Kuntarahoituksen rahanhankintaa.

Hellstén laskee, että vuositasolla rahaa haetaan markkinoilta useampia miljardeja, mm. Japanista, Euroopasta ja amerikkalaisilta markkinoilta.

Takausvastuita on tällä hetkellä noin 31 miljardia euroa.

Kuntarahoitus pystyy rahoittamaan myös kuntien yhtiöitä ja sosiaalista asuntotuotantoa.

Sote-uudistuksen yhteydessä mahdollisesti syntyvien maakuntien tilanne on epäselvä.

– Jos sote-kiinteistöjä siirtyy maakunnille, mitä tehdään lainoille? Kyse on miljardista. Miten takaus järjestyy?

Periaatteessa maakunnat voisi liittää myös Kuntien takauskeskuksen järjestelmään, mutta silloin myös valtion pitäisi tulla mukaan.

Ongelmana on se, ettei maakunnilla ole verotusoikeutta ja niiden lainanotto-oikeus on rajoitettu. Miten ne rahoittavat tulevat investointinsa?

– Tämä kaikki on auki, kun lainsäädäntö on jumiutunut eduskuntaan. Jos maakunnat myöhemmin saavat verotusoikeuden, tilanne on tietysti erilainen.

Maakuntauudistuksen jälkeen kunnat ovat aivan uudessa tilanteessa. Menot ja henkilöstö puolittuvat, mutta myös verotuloista jää kuntiin alle puolet.

– Herää kysymys, kuinka paljon kunnat pystyvät panostamaan elinvoimaan sen jälkeen.

Hellstén harmittelee, että edelleen usein tarkastellaan pelkkää peruskunnan taloutta, kun pitäisi katsoa koko konsernia, johon kuuluvat mm. yhtiöt.

Kauhuskenaario on Hellsténin mukaan se, että joissakin kunnissa kiinteistöt eivät siirtymäajan jälkeen siirry maakuntaan, eikä se vuokraa niitä. Jää vain paljon velkaa ja tyhjiä kiinteistöjä. Samaan aikaan tulot pienenevät.

Kuntien välille voi syntyä suuria eroja.

– Tässä kunnilla on kyllä edunvalvonnan paikka.

Mittakaavaltaan sote-uudistus on massiivinen.

– Isot mannerlaatat liikkuvat. Millainen myllerrys alkaa? Hämeenlinnassa on kuntaliitoksen jälkeen jonkinlainen käsitys siitä, mutta tämä on paljon massiivisempi

Myös valtakunnallisissa organisaatioissa kuten Kevassa ja Kuntaliitossa mietitään parhaillaan tulevaisuutta uudelta pohjalta. HÄSA

15 tuoreinta

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930