fbpx
Kanta-Häme

Suomalaiset ovat turtuneet työttömyyteen

Suomessa on jo pitkään eletty massatyöttömyyden aikaa, mutta julkisuudessa ei juuri keskustella työttömyydestä. Se ei näy kovin paljon päätöksissäkään.

– Kun työttömyys on kasvanut asteittain, ihmiset ovat tottuneet ja turtuneet siihen. Se on jäänyt unholaan, Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm sanoo.

Holm on pitkän linjan ekonomisti, joka on työskennellyt muun muassa Pellervon taloustutkimuksen toimitusjohtajana, Suomen Yrittäjien pääekonomistina ja Vattin tutkimusjohtajana.

Pasi Holmin mukaan ihmisiä kiinnostavat äkilliset muutokset. Viime aikoina ihmisten huomion ovat vieneet pakolaiset, maahanmuutto ynnä muut asiat.

Työttömyys on kasvanut jo vuosia kuukausi kuukaudelta ja paisuu edelleen. Työttömien määrä on käytännössä lähes 1990-luvun lamavuosien tasolla.

Tilastokeskuksen mukaan työttömiä oli virallisesti lokakuussa 8,7 prosenttia. Työttömien lisäksi Suomessa on kuitenkin jo 165 000 piilotyötöntä, jotka eivät täytä Tilastokeskuksen työttömyyden määritelmää. Käytännössä työttömyysaste oli siten noin 15 prosenttia.

Holmin mielestä työttömyyden unohtaminen vääristää myös keskustelua talouspolitiikasta. Hän ottaa esimerkiksi kannustinloukut, joiden purkamisesta nyt puhutaan.

– Kannustinloukut otetaan aina laman pohjalla keskusteluun. Sillä tarkoitetaan työttömyysturvan leikkaamista. Kun 2000-luvulla meni hyvin, siitä ei puhuttu.

– Luulisi, että kannustinloukkujen purkaminen ei olisi nyt niin iso ongelma. Työn kysyntä on ongelma.

Holm epäilee, että tarkoituksena ei usein ole kannustinloukkujen purkaminen vaan julkisen talouden säästöjen tekeminen. Hän myöntää säästöt tärkeiksi, koska julkinen talous on ollut niin pitkään alijäämäinen. Holm kannattaa kuitenkin myös infra-rakentamista, Kataisen investointipakettia ja muita hankkeita, joilla pystytään parantamaan työllisyyttä.

– Kansantalouden kuntoon laittaminen on tärkeä asia. Sitä ei kuitenkaan saavuteta pelkällä säästämisellä. Rakenneuudistuksetkin ovat välttämättömiä.

Tilastokeskuksen mukaan työttömien määrä kasvoi lokakuussa 6,3 prosenttia vuoden takaisesta. Koska työttömyys vaihtelee kuukausittain paljon, ainoastaan samojen kalenterikuukausien luvut ovat keskenään vertailukelpoisia. Työttömiä oli 234 000.

Piilotyöttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta työttömiäkin nopeammin, 10,1 prosenttia. Piilotyöttömät ovat vailla työtä olevia työikäisiä, joita Tilastokeskus ei enää luokittele työnhakijoiksi. Siksi he eivät ole virallisesti työttömiä. Piilotyöttömiä oli 165 000.

Tilastokeskuksen mukaan erilaisia työttömiä on siten 399 000. Tilastokeskuksen luvut käyvät hyvin yhteen työ- ja elinkeinoministeriön TEM:n lukujen kanssa. Ministeriön työnvälitystilaston mukaan Suomessa oli lokakuun lopulla 338 000 työtöntä.

Ministeriön erilaisissa palveluissa, pois työttömyyskortistosta, oli 121 000 henkilöä. Kirjoilla oli siten 459 000 ihmistä, jotka eivät olleet markkinaehtoisessa työssä.

Kurjaa työllisyystilannetta kuvaa, että työttömyyskortistoissa oli lokakuussa sekä nuoria työttömiä että pitkäaikaistyöttömiä enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 21 ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä 4,9 prosenttia.

Alle 25-vuotiaita työttömiä oli kortistossa 43 361. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan heitä oli hieman enemmän. HäSa

Menot