Suomalaisten tietoisuus ultraviolettisäteilyn (uv) riskeistä on lisääntynyt vuosien aikana, mutta parantamisen varaa silti vielä on, sanovat asiantuntijat.
Säteilyturvakeskus STUKin julkaisema kysely avaa muun muassa suomalaisten riskitietoutta uv-säteilyn haitoista ja nuorison aurinkokäyttäytymistä. Kyselyn mukaan vain kaksi viidestä suomalaisesta pitää uv-säteilyä vähintään melko suurena riskinä terveydelleen. 15–25-vuotiaista vain vajaa kolmannes pitää riskiä vähintään melko suurena. Naiset ymmärtävät kaikissa ikäryhmissä riskit miehiä paremmin.
Lähes neljännes suomalaisista kuitenkin polttaa ihonsa auringossa vähintään kerran vuoden aikana. Alle 35-vuotiaat polttavat itsensä auringossa vielä selvästi keskimääräistä useammin, ja etenkin nuoret naiset näyttävät polttavat ihonsa muita useammin.
– Tietoisuus ei siis aina heijastu käyttäytymiseen, arvioi STUKin tarkastaja Anne Höytö.
Toistuva palaminen lisää syövän riskiä
Ihosyövät ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Kaikkein nopeimmin yleistyvä syöpä on ihomelanooma, jonka tärkein riskitekijä on uv-säteily. Syöpäjärjestöjen asiantuntijalääkäri Petteri Hervosen mukaan uv-säteily on myös ainoa ihomelanooman tunnettu riskitekijä, mutta myös ikä vaikuttaa.
– Ihon toistuva palaminen ja elinikäinen aurinkoaltistus lisäävät ihosyöpien riskiä, Hervonen sanoo.
Muista ihosyövistä poiketen melanoomaa esiintyy myös suhteellisen nuorilla ihmisillä. Tällöin syövän saamiseen Hervosen mukaan ovat saattaneet vaikuttaa myös muut tekijät kuin uv-säteilyn kumulatiivinen altistus, eikä näitä syitä vielä välttämättä edes tunneta.
– Varsinaista periytyvää melanoomaa on hyvin vähän, hän huomauttaa.
Aurinkoa otetaan mielialan kohottamiseksi
Ilmatieteen laitoksen 1990-luvulla aloittamat mittausaikasarjat kertovat, että suomalaiset voivat altistua haitalliselle uv-säteilylle suuren osan vuodesta. Jo maaliskuussa voi uv-säteilyä olla siinä määrin, että siltä tulee suojautua.
Voimakkaimmillaan uv-säteily on touko-elokuussa, mutta suojautumista vaativia säteilymääriä mitataan pitkälle syksyyn.
Ilmatieteen laitoksen tutkijan Anu Heikkilän mukaan vielä kymmenen vuotta sitten suositeltiin kolmen V:n muistisääntöä järjestyksessä vältä, vaateta, voitele. Nykyisin järjestys kuuluu ennemminkin vaateta, voitele, vältä.
– Auringonsäteillä on sopivina määrinä kuitenkin myös myönteisiä terveysvaikutuksia, Heikkilä huomauttaa.
STUKin kyselyn mukaan vain alle kolmannes suomalaisista ottaa aurinkoa tarkoitushakuisesti. D-vitamiinin saanti ja mielialan kohottaminen ovat yleisiä syitä auringon ottamiselle. Sen sijaan auringonotto ruskettumistarkoituksessa on vähentynyt hieman kahden vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.
STUKin kyselyn toteutti Taloustutkimus viime vuoden marras–joulukuussa. Kyselyyn vastasi hieman yli tuhat ihmistä ympäri Suomea.
Suojautumisraja ylittyy, kun uv-indeksi on 3
Uv-indeksi 0–2 viittaa heikkoon säteilyvoimakkuuteen, 3–5 kohtalaiseen, 6–7 voimakkaaseen, 8–10 hyvin voimakkaaseen ja 11 tai enemmän äärimmäisen voimakkaaseen.
Auringolta on syytä suojautua, kun indeksi on 3 tai sen yli. Mitä lyhyemmäksi oma varjo auringossa jää, sitä voimakkaampaa säteily on.
Suomessa uv-säteily on voimakkaimmillaan touko-elokuussa, mutta suojautumista vaativia säteilymääriä voidaan mitata jo maaliskuussa.
Auringolta on hyvä suojautua vaatetuksen, aurinkolasien ja suurisuojakertoimisen aurinkorasvan avulla. Myös varjoon hakeutuminen auttaa.
Ohut pilvipeite tai matala vesi ei estä uv-säteilyn polttavaa vaikutusta.
