Kanta-Häme

Suomalaisilta jyrkkä OXI Kreikalle

Enemmistö suomalaisista haluaa sulkea Kreikan rahahanat. Lännen Median Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan 57 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että Kreikalle ei pitäisi antaa enää kolmatta tukipakettia. Vain joka neljäs tuhannesta vastaajasta suhtautui Kreikka-apuun suotuisasti.

Ikäryhmistä nuoret olivat kriittisimpiä. Eri ammattiryhmistä vain johtavassa asemassa olevien keskuudesta löytyi hieman enemmän tuen kannattajia kuin vastustajia. Miehet vastustivat pakettia naisia hanakammin.

Kielteinen kanta tukeen yhdistää lähes kaikkien puolueiden kannattajia. Vain vihreiden äänestäjistä useampi oli rahoituksen kannalla kuin sitä vastaan. Vasemmistoliitossa tuen kannatus meni tasan. Kaikkien muiden puolueiden kannattajista useampi vastusti kuin kannatti tukea.

– Tämä oli minulle yllätys. Sieltä ei löydy mitään ryhmää, joka selkeästi olisi kannattanut auttamista: ei maantieteellisesti, eikä tuloluokissa tai ikäryhmissä. Nyt on selkeästi laajaa tyytymättömyyttä Kreikan auttamista kohtaan, kuvailee erikoistutkija Erkka Railo Eduskuntatutkimuksen keskuksesta.

Vaikuttaa siltä, että tukipakettiin ei olla tyytyväisiä sen enempää Suomessa kuin Kreikassakaan. Silti mitä todennäköisimmin sellainen lähiaikoina sorvataan. Miten tämä myydään äänestäjille?

– Se myydään korostamalla joka välissä sitä, että paketin ehdot ovat erittäin ankarat. Siinä on ollut yllättävänkin tiukkaa retoriikkaa. Esimerkiksi valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) halusi erityisesti korostaa, että tämä on ankarampi tukipaketti kuin se, mille kreikkalaiset sanoivat kansanäänestyksessä ei, Railo sanoo.

– Sekä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) että Stubb ovat valinneet linjan, jossa korostetaan ankaria ehtoja rahoitukselle.

Torstaina myös ulkoministeri Timo Soini (ps.) liittyi lausunnoissaan samaan kuoroon.

SOININ OLOA varmasti helpottaa, että kyselyn mukaan perussuomalaisilla on yhä vahva mandaatti jatkaa hallituksessa, vaikka se päätyisikin tukipaketin kannalle.

Vain 28 prosenttia kaikista äänestäjistä patistaisi puoluetta lähtemään hallituksesta. Tulos on sikäli yllättävä, että lähes joka toinen kertoo menettävänsä luottamuksensa hallitukseen, jos se antaa rahaa kreikkalaisille.

Perussuomalaisten äänestäjistä enemmistö ei luottaisi hallitukseen, joka tukee Kreikkaa. Silti 65 prosenttia heistä haluaisi puolueen joka tapauksessa pysyvän hallituksessa.

Railo uskoo, että Kreikka-ratkaisu aiheuttaa kitkaa puolueen sisällä.

– Tätä voi toki tarkastella myös positiivisesta näkökulmasta. Luvut ovat kuitenkin parempia kuin minäkään odotin, hän huomauttaa.

LUOTTAMUSKYSYMYKSEN jakautuminen kertoo ennen kaikkea siitä, että eurokriisin hoito ei ole enää perussuomalaisille kynnyskysymys. Hallitusvastuuta pidetään tärkeämpänä kuin jarruttelua yhdessä asiassa, arvelee valtio-opin professori Tapio Raunio Tampereen yliopistosta. Hän kuitenkin ennakoi, että Kreikan ongelmat tulevat vainoamaan nykyisen hallituksen kautta loppuun saakka. Hallituksen yhteistyö ei ole alkanut ruusuisesti.

– Täytyy muistaa, että juopia on ollut jo ennen kuin hallitus aloitti. Jos hallituksessa istuvat vastakkain Stubb ja Soini neuvottelemassa EU:sta, onhan selvää, että kyse on aika vastakkaisista näkökulmista. Sipilähän ei ole sanonut juuri mitään selvää EU:sta, eli hän on jossain heidän välimaastossaan.

– Tämän hallituksen suurin haaste ei todellakaan ole oppositio, vaan koalition säilyminen seuraaviin vaaleihin asti.

Raunio epäilee, että Kreikan synnyttämä keskinäinen epäluottamus nousee pintaan siinä vaiheessa, kun Trio ässät alkaa toden teolla toteuttamaan leikkauslistaansa.

– Hallituksella tulee olemaan kivikkoinen taival.

teistöt. Tämä kuvaa mittaluokkaa, Arhinmäki vertaa.