Kanta-Häme

Suomalaismepit lopettaisivat kellojen siirtelyn

Tänä iltana sitä taas joutuu pohtimaan: Siirtääkö kellot talviaikaan jo nyt vai vasta aamulla? Mitkä näistä laitteista mahtavat siirtyä siihen itsekseen? Ja kumpaan suuntaan se nyt taas olikaan?

Kesäaika jakaa mielipiteet. Yksi pitää kellojen siirtelyä turhana, toinen hyödyllisenä. Kolmannen mielestä kellojen kääntäminen kahdesti vuodessa ei ole kummoinen vaiva. Neljännen sisäinen kello ei tunnu sopeutuvan muutokseen viikossakaan.

Kysymys kesäajan tarpeellisuudesta nousee Suomessa esille kahdesti vuodessa. Se ei ole kuitenkaan Suomen oma asia, sillä kesäajan käytöstä määrää EU-direktiivi.

Lännen Media kysyi suomalaisten europarlamentaarikkojen mielipidettä siitä, pitäisikö EU:n luopua kesäajasta. Kolmestatoista mepistä vastasi kaksitoista, ja he kaikki olivat luopumisen kannalla. Ainoastaan Jussi Halla-ahoa (ps.) ei tavoitettu.

Suomalaisten meppien perustelut kesäajasta luopumiselle ovat yhteneväisiä.
– Kellojen vaihtaminen on keinotekoinen rakennelma energiatehokkuuden lisäämiseksi. Aikoinaan työ- ja tuotantovaikutuksien lisäämiseksi kehitetty mekanismi ei vastaa nyky-yhteiskunnan tarpeita, sanoo Sirpa Pietikäinen (kok.).

– Ihmisen sisäinen kello saattaa häiriintyä, kun aikoja muutetaan. Tämä aiheuttaa väsymystä, työvireyden laskua, terveysongelmia ja jopa onnettomuuksia. Maatalousalalla eläinten ruokinta-aikataulujen muutokset ovat haitallisia ja aiheuttavat turhaa kärsimystä eläimille, perustelee Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.).

Petri Sarvamaa (kok.) kertoo olleensa aiemmin kesäajan kannalla mutta muuttaneensa sittemmin mieltään. Hänen mukaansa tieteelliset faktat osoittavat, että kesäajan käytöllä tavoitellut hyödyt ovat epämääräisiä tai olemattomia ja terveydelliset haitat sen sijaan kiistattomia.

– Suomalaisten kannalta kesäaika on erityisen huono juttu, koska olemme aikavyöhykkeen itäreunalla. Valon ja unen suhde on ihmisessä niin syvällä, että kellojen siirtely väsyttää ihan hirveästi.
Liisa Jaakonsaari (sd.) toteaa, ettei ole tätä nykyä enää kuullut yhtään kesäaikaa puolustavaa kantaa.

– Aikoinaan tehty päätös on syytä perua. Se lisäisi myös EU:n uskottavuutta ketteryydestä korjata huonosti harkittuja päätöksiä.

Kesäajan käyttö on noussut EU:n päättävissä elimissä viime vuosina esille moneen kertaan. Esimerkiksi viime vuonna kesäajasta järjestettiin useamman valiokunnan kuulemistilaisuus ja parlamentti esitti komissiolle aiheesta täysistunnossa suullisesti vastattavan kysymyksen.

Mepit ovat tehneet kesäajasta komissiolle useita kirjallisia kysymyksiä. Viime vuonna sellaisen teki Henna Virkkunen (kok.).

Virkkusen komissiolta saamassa vastauksessa todettiin, että vuosituhannen vaihteessa annetulla direktiivillä haluttiin eroon jäsenvaltioiden keskenään erilaisista kesäaikasäännöksistä, joilla oli vaikutusta EU:n sisämarkkinoiden toimintaan. Komissio korosti, että jos unionissa osa siirtyisi kesäaikaan ja osa ei, niin kansalaisille kuin yrityksillekin koituisi huomattavaa haittaa.

Virkkusen mielestä komission vastaukset ovat olleet kierteleviä: siihen, että kesäajasta luovuttaisiin koko unionissa, komissio ei ole ottanut kantaa.

– Luulen, että kesäaikaan on vain totuttu ja siitä luopumista pidetään hankalana, vaikka siihen ei ole oikeita perusteita, Virkkunen arvelee.

– Toki täällä parlamentissa ja Suomessakin on myös ihmisiä, jotka pitävät kellojen siirtämistä hyvänä juttuna. Eli täysin laajaa yksimielisyyttä ei ole.

Virkkusen ryhmätoveri, saksalainen Herbert Reul kerää nimiä kesäajasta luopumista koskevaan aloitteeseensa. Tällä hetkellä niitä on kasassa vajaat 80.

– Jos meppien enemmistö saataisiin sen taakse, komissiota voitaisiin vaatia käynnistämään direktiivin uudelleenkäsittely.

EU:n kesäaikaa koskevasta direktiivistä on päätetty yhteispäätösmenettelyssä, jossa komissio tekee esityksen ja parlamentti ja ministerineuvosto päättävät siitä yhdessä. Myös direktiivin kumoamisen pitäisi tapahtua samalla tavalla.

Virkkusen mukaan kesäaikadirektiivi on asiana sen verran mutkaton, että prosessi veisi huomattavasti vähemmän aikaa kuin lainsäädäntöasioiden tavallisesti vaatimat kolme vuotta.

– Tämä on sillä tavalla selkeä keissi, että jos komissio tekisi esityksen, päätös saataisiin varmasti tehtyä noin puolen vuoden aikana.

Mittakaava on kuitenkin myös omiaan jättämään asian brexitin kaltaisten suurten kysymysten varjoon.

– Totta kai se herättää aina sellaisen vastareaktion, että on älytöntä puhua kellon siirtämisestä, kun on kaikkia kriisejä, Virkkunen vastaa.

– Toisaalta taas voi kysyä, onko kesäaikadirektiivi enää tätä päivää, kun on pyritty myös siihen, että luovutaan turhasta hallinnosta ja säätelystä.

Parlamentin puolelta tulleella paineella on ollut jo sellainen vaikutus, että aiemmin tässä kuussa liikennekomissaari Violeta Bulc ilmoitti yksikkönsä aikomuksesta analysoida kesäaikajärjestelyn vaikutuksia.

Tällä viikolla kesäajasta keskusteltiin taas parlamentin täysistunnossa Strasbourgissa.

Ajankohta, torstaina kello 15 Keski-Euroopan kesäaikaa, ei ollut keskustelulle kovin otollinen, sillä suuri osa mepeistä oli jo kotimatkalla. Myöskään vastuukomissaari Bulc ei ollut paikalla. Hänen puolestaan komissiota edusti opetus- ja kulttuuriasioista vastaava komissaari Tibor Navracsics.

Paikalle tullut meppien joukko oli pieni mutta sitäkin samanmielisempi. Sen komissiolle lähettämä viesti oli ytimekäs: lopettakaa viimein pelleily, jonka perusteet ovat vanhentuneet aikoja sitten.

Komissiota moitittiin siitä, että se toistuvasti vastaa parlamentaarikkojen kesäaikaa koskeviin kysymyksiin vetoamalla hajanaisten käytäntöjen hankaluuteen.

– Mekin haluamme saman menettelyn kaikkiin jäsenvaltioihin. Haluamme, että joku tutkii, onko kellojen siirtelystä haittaa vai ei. Minun tietääkseni on. Miksei komissio ota asiaa tosissaan? kysyi nimiä aloitteensa taakse keräävä Herbert Reul.

Moni vetosi siihen, että istuntosalin pieni joukko edustaa eurooppalaisten enemmistön kantaa. Saksan Gesine Meissner esimerkiksi kertoi, että 73 prosenttia saksalaisista kannattaa kellojen siirtelystä luopumista.

Joukosta poikkesi ainoastaan Belgian Marc Tarabella, joka ilmoitti kannattavansa kesäajan käyttöä. 

Hän perusteli kantaansa sillä, että valoisammat illat lisäävät ihmisten sosiaalisuutta.

Keskustelun päätteeksi komissaari Navracsics kiitti mielenkiintoisesta keskustelusta ja lupasi välittää viestin Bulcille.

Moni mepeistä viittasi puheenvuorossaan siihen, että tämänkertaisen kellojen siirron olisi syytä jäädä EU:n historian viimeiseksi.

Komissaarin loppukaneetti kuitenkin osoitti, että jos EU:n koneisto tässä asiassa liikahtaa, se ei tapahdu hetkessä: nykyistä kesäaikakäytäntöä koskevan analyysin voi odottaa valmistuvan ensi vuoden loppuun mennessä.