Kanta-Häme

Suomalaista nautaa ei lääkitä varmuuden vuoksi

Suomessa kasvatettaville naudoille, sioille ja broilereille määrätään hyvin maltillisesti mikrobilääkkeitä.

Nyt Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on kuitenkin huolestuneina pantu merkille, miten esimerkiksi kampylobakteerit ovat viime vuosina muuttuneet entistä vastustuskykyisemmiksi.

– Eurooppalaisittain vertailtuna tilanne on kuitenkin meillä yhä hyvä. Tässä suhteessa kuluttaja voi luottaa kotimaiseen lihaan, huolissaan ei tarvitse olla. Kotona hyvästä ruoanvalmistushygieniasta huolehtiminen on tärkeää, sanoo professori, tutkimusyksikönjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta.

Eläinten suolistossa elävät kampylobakteerit aiheuttavat ihmisellä tyypillisimmin suolistotulehdusta. Ihmisten suolistotulehduksia ei kuitenkaan pääsääntöisesti suositella hoidettavaksi mikrobilääkkeillä, koska useimmiten ne paranevat itsestään. Vastustuskykyiseksi muuttunut bakteeri voi kuitenkin aiheuttaa vaikeuksia silloin, kun suolistotulehdusta joudutaan hoitamaan.

Esimerkiksi vuonna 2012 raakamaidon välityksellä levinneet kampylobakteerit aiheuttivat Suomessa kaksi epidemiaa. Sairastuneita oli useita.

Resistentit eli vastustuskykyiset bakteerit voivat levitä esimerkiksi elintarvikkeiden tai suoran kosketuksen välityksellä.

Riskit kasvavat isoissa yksiköissä

Suomi on tuotantoeläinten lääkinnässä ollut yksi Euroopan edelläkävijöistä.

– Meillä lääkkeitä käytetään sairauden hoitamiseen. Meillä esimerkiksi varmuuden vuoksi lääkitsemistä ei juuri tehdä toisin kuin ehkä joissakin muissa Euroopan maissa, sanoo ylitarkastaja Liisa Kaartinen Evirasta.

Lääkintäpaine on kuitenkin myös meillä lisääntynyt, toisaalta suurentuneiden tuotantoyksiköiden ja toisaalta muista maista tulleiden tautitulokkaiden takia. Viimeisin päänvaivaa aiheuttanut tulokas on nautapuolelle rantautunut mykoplasmabakteeri.

– Kun yksiköt kasvat suuriksi, vaikeutuu tautien hallinta.

Lisääntyvätkö siis ongelmat tilakokojen kasvaessa?

– Ei välttämättä, jos iso yksikkö toimii hyvin. Jos tuotantoyksikkö taas toimii kuin päiväkoti, minne lapset tulevat tipotellen ja monista eri paikoista, voi ongelmia tulla. Tällöin esimerkiksi riski hengitystieinfektioiden leviämiseen kasvaa.

Eläinlääkäri ei tee lääkkeillä bisnestä

Se, että eläinlääkkeiden käyttö on pysynyt meillä niin maltillisella tolalla, on monen asian summa.

Yksi tärkeimmistä syistä on kuitenkin se, että Suomessa eläinlääkärit eivät tee bisnestä lääkemyynnillä. Eläinlääkärit voivat Suomessa myöntää myydä lääkkeitä vain itse hoitamilleen eläimille.

– Esimerkiksi Saksassa eläinlääkärit saavat osan tuloistaan lääkkeitä myymällä. Asiakassuhdetta ei tarvitse olla, ja voittoa voi ottaa.

Myös ennaltaehkäisevällä työllä sekä viranomaissäädöksillä on oma osuutensa hyvässä kehityksessä. Suomessa on annettu jo 1990-luvun puolivälissä suositukset siitä, mitä mikrobilääkkeitä tuotantoeläimillä tulisi ensisijaisesti käyttää.

EU on seurannut mikrobilääkkeiden kulutusta vuodesta 2010 lähtien. Suomessa vastaavaa seurantaa on kuitenkin tehty jo vuodesta 1994 lähtien. Bakteerien vastustuskykyä Suomessa on seurattu laajemmin aina vuodesta 2002 lähtien. (HäSa)