Kanta-Häme

Suomalaisten arkeen sovitettava uusia pyhiä

 
Suomen kansallisista juhlapyhistä vain vappu ja itsenäisyyspäivä ovat ei-kirkollista alkuperää. Pitäisikö myös muiden uskontojen juhliin myöntää vapaapäiviä?
 
Muslimeita, evankelisluterilaisia, katolisia, ortodokseja, buddhalaisia… Suomen kansainvälisimpiä peruskouluja on Turun normaalikoulu, jonka 550 oppilaasta 63 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
 
– Muslimeja taitaa olla hieman enemmän kuin luterilaisia. Molempia on noin 40 prosenttia oppilaista, kertoo perusopetuksen rehtori Satu Kekki.
 
Koulun linjaus on selvä: kun perhe anoo vapaata, koulu myöntää sen. Islamin juhlat ovat vapaapyyntöjen sesonkia. Ramadanin päätösjuhlaa viettävät kaikki muslimioppilaat, uhrijuhlaa selvästi harvemmat.
 
– Oppilas on poissa päivän, kaksi tai kolme riippuen siitä, mihin islamin suuntaukseen tai kulttuuripiiriin hän kuuluu, Kekki kertoo.
 
Itse Ramadanin aika aiheuttaa poissaoloja vain ruokailusta.
 
– Oppilaat jäävät luokkaan, kun muut menevät syömään. Pikkulapset eivät paastoa, vaan paastoaminen näkyy kuudennesta luokasta eteenpäin.
 
Joulun aikaan koulussa annetaan matkustuslupia ulkomaille. Suurimpana ryhmänä ovat vietnamilaiset, joissa on sekä katolisia että buddhalaisia.
 
– Usein perheet lähtevät viikkoa ennen joulua ja tulevat takaisin vasta tammikuun lopussa. Se on pitkä aika olla pois, mutta emme ole kieltäneet matkoja, koska he menevät joka tapauksessa.
Muistutamme kuitenkin, että läksyt olisi hoidettava ja opetusvastuu on perheillä.
 
Yhdysvalloissa kieltäydyttiin muutama päivä sitten hyväksymästä viralliseksi kansalliseksi pyhäpäiväksi Ramadanin kolmipäiväistä päätösjuhlaa vetoomuksista huolimatta. New Yorkissa yksi päivistä on merkitty kouluissa lomapäiväksi.
 
Suomessa ei vielä ole ollut painetta saada palkallisia vapaapäiviä esimerkiksi islamilaisia juhlia varten. Suomessa on arviolta 70 000 muslimia.
 
– Mitään virallista ei ole esitetty, mutta keskustelua ja toiveita on esiintynyt, sanoo Suomen Muslimiliiton puheenjohtaja Pia Jardi.
 
Lähivuosina kesäaikaan osuva Ramadan-paastokuukauden päätösjuhla Id al-Fitr ja aina tätä 70 päivää myöhemmin vietettävä uhrijuhla Id al-Adha ovat islamilaisen kulttuurin pääjuhlat.
 
– Niitä viettävät yleensä nekin muslimit, jotka eivät muutoin ole kovin uskonnollisia. Ne vastaavat kristittyjen maiden joulunviettoa.
 
Islamilaisissa maissa juhlien yhteydessä on tyypillisesti kolmen neljän päivän vapaat. Euroopan maista Albaniassa islamin juhlat ovat kansallisessa kalenterissa, tosin yksipäiväisinä. Myös Bosnia ja Hertsegovina huomioi kalenterissaan nämä juhlat.
 
– Suomen muslimit hoitavat juhlavapaiden tarpeitaan henkilökohtaisin työjärjestelyin ja pitämällä kertyneitä lomapäiviä juhla-aikoina. Joillain aloilla vapaan saaminen on suhteellisen helppoa, mutta palvelutyössä, esimerkiksi bussikuskeilla, lomaa on ollut vaikeampi järjestää, Pia Jardi kertoo.
 
Hän huomauttaa, että monet muslimit ovat mielellään töissä jouluisin.
 
– Esimerkiksi tuntemani sairaanhoitajat tarjoutuvat joulunpyhiksi töihin.
 
Kaupan alalla on runsaasti eri uskontoja edustavia työntekijöitä. Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala kertoo, että alan työehtosopimukset rakentuvat suomalaisen yhteiskunnan ja kalenterin rytmittämän arjen ehdoilla.
 
– Toistaiseksi emme ole ottaneet liittona kantaa asiaan. Joissain suuremmissa yrityksissä työntekijän uskonnon huomioiminen voi olla henkilöstöpoliittinen linjaus.
 
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun osuuskaupan 300 toimipaikassa – marketeissa, tavarataloissa, ravintoloissa ja huoltoasemilla – työskentelee ihmisiä yli 40 maasta.
 
– Työvuoroja ei tehdä uskonnon mukaan, mutta toiveet otetaan kyllä huomioon työvuorosuunnittelussa ihan samoin kuin esimerkiksi perhe- ja opintovapaiden tarpeet, sanoo HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen.
 
Hän arvelee, että vielä joskus tes-sopimuksiin kirjataan, milloin kelläkin on oikeus viettää joulua ja milloin Ramadania.
 
Aivan vielä ei ole sen aika.