Kanta-Häme Hämeenlinna

Suomalaisten pienpanimoiden oluet kiinnostavat ulkomailla

Kotimaiset pienpanimot kurottavat kärsivällisesti ulkomaiden markkinoille.
Lammin Sahdin Pekka Kääriäinen on pitkän linjan olutyrittäjä- ja asiantuntija, joka on muun muassa perustanut menestyneen Suuret oluet, pienet panimot -festivaalin. Festivaali kiertää tänäkin kesänä isoimpia suomalaisia kaupunkeja. Kuva: Jussi Hietikko
Lammin Sahdin Pekka Kääriäinen on pitkän linjan olutyrittäjä- ja asiantuntija, joka on muun muassa perustanut menestyneen Suuret oluet, pienet panimot -festivaalin. Festivaali kiertää tänäkin kesänä isoimpia suomalaisia kaupunkeja. Kuva: Jussi Hietikko

Olutharrastajat ympäri maailman pitävät suomalaista sahtia kulttituotteena, joka on pakko kokea.

Tämän kiinnostuksen takia Lammin sahti on tullut olutreittareiden huulille muuallakin kuin kotimaassaan.

– Meidän sahtia on viety muun muassa Amerikkaan, Ranskaan, Tanskaan ja Sveitsiin, mutta tällä hetkellä suurimmat vientitoimenpiteet kohdentuvat Saksaan, Lammin Sahdin Pekka Kääriäinen kertoo.

Kääriäinen kertoo, että Suomesta alkoholituotteiden ulkomaanvienti vaatii paljon pohjatyötä ja kärsivällisyyttä. Esimerkiksi Saksassa paikallinen byrokratia muodostaa omat haasteensa.

Lammin Sahti on kuitenkin päässyt liikkeelle varsin mukavasti Saksassa.

– Olemme muun muassa panttijärjestelmässä mukana, mikä on iso asia, Kääriäinen pohtii.

Sahdin kuljettaminen poikkeaa monen muun juoman kuljettamisesta, sillä se täytyy kuljettaa kylmässä. Siksi Lammiltakin on aiemmin lähdetty maailmalle talvisaikaan.

 

Sahtia pidetään monissa yhteyksissä muinaisoluena, mutta neljättä vuosikymmenettä sahtia tehnyt Kääriäinen korjaa sen olevan muinaisjuhlajuoma, jota on juotu häissä ja muissa isoissa juhlissa.

– Sahdin tyylisiä oluita on olemassa jonkun verran. Esimerkiksi Saksassa tummat vehnäoluet ovat samankaltaisia. Siksi sahti maistuukin saksalaisille. Mutta ei kaikille.

Pekka Kääriäinen luonnehtii runsaasti maltaisen, makean ja jopa banaaniaromisen sahdin jakavan mielipiteitä, mutta se jää mieleen.

– Sahdilla on hyvä maine, ja se sisältää positiivisen tarinan. Sahdin perinne kulkeutuu tuhansien vuosien taakse ja reseptit ovat siirtyneet äidiltä tyttärelle, sukupolvelta toiselle.

Sahdin omalaatuiseen makuun on päässyt tutustumaan erilaisissa tapahtumissa.

Suomea pyyhkii tällä hetkellä ennen näkemätön pienpanimobuumi, jossa sahtikin on saanut oman osansa huomiosta.

– Helsingissä meidän sahtia saa viidestä ravintolasta.

 

Suomen suurin pienpanimo, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas kokeili onneaan Ruotsin puolella osallistumalla Systembolagetin Euroopan laajuiseen lager-oluiden hakuun.

– Niillä on tosi karu systeemi: on vain muutamia henkilöitä, jotka maistavat täysin sokkona kaikki oluet. Olimme ihan äimänkäkenä, kun voitimme eurooppalaiset kilpailijat. Se oli meiltä kokeilu, toimitusjohtaja Rami Aarikka kertoo.

Kukko Helles pääsi Systembolagetin myymälöihin vuosi sitten.

– Siitä tuli melkein heti Ruotsin myydyin pienpanimo-olut. Se myy edelleen hyvin.

Laitila tuottaa tänä vuonna vähän yli kymmenen miljoonaa olutlitraa, joista noin viisi prosenttia menee vientiin. Suurin osa vientioluesta matkaa Ruotsiin, mutta Laitilan tavaraa löytyy myös Venäjällä toimivista Prismoista. Keski-Eurooppaankin on virityksiä pienten kokeilujen jatkoksi.

– Meillä on Saksassa maahantuoja, joka aloitti työn viime viikolla. Sitten meillä on hollantilainen tukkuri, joka toimii Hollannissa, Belgiassa ja Englannissa. Se on antanut ensimmäisen tilauksen. Katsotaan, miten se homma toimii.

Laitilan vientiponnistelujen pääpaino on kuitenkin Aasiassa, minne yhtiö pyrkii kiinaa osaavan vientijohtajan johdolla.

– Se on iso markkina, johon uskomme vahvasti. Jonkun verran on jo vientiä Hongkongiin ja Kiinaan, mutta merkittävimmät neuvottelut ovat vielä kesken.

Aarikan mukaan Aasia tulee perässä pienpanimobuumissa, mutta kiinnostus on vahvassa kasvussa. Esimerkiksi gluteenittomat oluet kiinnostavat kovasti.

Aarikka ei odota Aasiasta pikavoittoja. Yhtiö on varautunut siihen, että hyvän yhteistyökumppanin löytämiseen menee kevyesti kolme vuotta.

– Meillä on mennyt nyt kaksi.

 

Vienti vaatii muutakin kuin maukasta ja laadukasta tuotetta, sillä maiden markkinat pursuavat erilaisia oluita.

– Kiinnostuksen saa herätettyä suomalaisuudella, pohjoismaisuudella, puhtaudella ja ympäristöarvoilla, mutta sen jälkeen se on raakaa peliä. Se vaatii aikaa ja rahaa, että on muilla markkinoilla merkittävä peluri.

Yhtenä tekijänä Aarikka nostaa esiin selkeän brändäyksen. Hän pitää esimerkiksi Kukko-oluiden pelkistettyä pakkausta kilpailuvalttina, kun oluet kilpailevat kuluttajien huomiosta.

– Kaikki pakkaukset yrittävät ylittää toisensa, mutta me mennään samalla muuttumattomalla paketilla ja nimellä joka markkinassa. Kyllä se on toiminut.

Kaukaisen Suomen vientioluelle kertyy väkisinkin hintaa nostattavia kuljetuskustannuksia, vaikka logistiikan eteen tehdään töitä.

– Jos toimitat yhden erän silloin ja toisen tällöin, niin siitä ei tule mitään muuta kuin valtavasti kuluja ja se tekee ison eron paikallisiin tuotteisiin. Kyllä toiminnan pitää olla systemaattista ja pitää pystyä tiettyyn pohjavolyymin, jotta siinä on joku järki.

Samalla kannattaa puntaroida eri maiden alkoholiverotusta ja verotuksen pienpanimoalennuksia, sillä niissä ja niiden tuottamissa hyödyissä on eroja.

Pienpanimot voivat hakea vientimahdollisuuksia myös muilla juomilla, kuten Laitila tekee kiinalaisia kiinnostavilla Skumppa- ja Oiva-siiderillä.

– Siinä on pienpanimoilla iso mahdollisuus, kun varsinkin Aasiassa halutaan paljon pohjoismaisia marjoja ja aitoja makuja. HäSa/LM

Yli sata panimoa

Suomessa oli viime vuonna 104 pienpanimoa.

Määrä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 2015 lähtien.

Tuotanto

Pienpanimot valmistivat yhteensä 21,7 miljoonaa litraa olutta.

Pienpanimoiden vuosituotanto vaihtelee 20 – 30 000 litrasta 10 miljoonaan litraan.

Suomalaisesta oluesta pienpanimoiden tuotanto on alle 6 prosenttia.