Kanta-Häme

Suomeen aletaan suunnitella robottiliikennettä

 

Suomessa on alettu selvittää, voisivatko autot kulkea suurissa kaupungeissa robottiohjauksella parinkymmenen vuoden kuluttua? Matkustaja vain tilaisi auton käyttöönsä ja se veisi hänet haluttuun osoitteeseen. Myös tavara kulkisi robottiautoilla.
 
Tarkoituksena on vähentää autojen tarvitsemaa tilaa ja vapauttaa kuljettajat tekemään jotakin muuta. Näin säästyisi rahaa ja ihmisistä toivon mukaan tulisi tyytyväisempiä. Ei esimerkiksi tarvittaisi parkkitaloja ja ajoväylistä voitaisiin tehdä kapeampia. 
 
Kysymys ei ole tieteisfantasiasta, vaan todellisesta hankkeesta, jossa on mukana muun muassa liikenneministeriö ja pääkaupunkiseudun kuntien suunnitteluviranomaisia.
Idean isä on viestintätekniikan soveltamiseen erikoistunut Sovelto oy ja sen suunnittelujohtaja Risto Linturi.
 
Hyvinvointia edelläkävijyydestä
Yhtiön senior-konsultti Pasi Lehtiniemi kertoo, että hankkeen pontimena on ajatus siitä, että Suomen ja suomalaisten hyvinvointi tulee edelläkävijyydestä ja siitä, että voimme myydä muille jotakin uutta.
 
– Nyt kehitys on täysin pysähtynyt. Istumme vain pohtimassa, miten palkkoja voitaisiin alentaa, hän sanoo.
 
Robottiliikennehankkeessa hän näkee paljon tulevan teollisuuden aihioita sekä keinoja tehostaa työtä ja luoda kokonaan uutta työtä.
 
– Tarvittava tekniikka on pääosin jo olemassa. Autoissa on kaistavahteja, erilaisia tutkia eteen ja taakse, autot osaavat pysäköidä itse, varoa muita autoja ja valvoa nopeuttaan, hän mainitsee esimerkkejä. 
 
Lisäominaisuutena autot voitaisiin panna kommunikoimaan keskenään ja kertomaan esimerkiksi onnettomuuksista ja ruuhkista niin, että muut autot voisivat ottaa vaihtoehtoisen reitin.
 
Kuskin avustamisesta vain askel robottiohjaukseen
Googlella on yhdysvalloissa käytössään ilmeisesti maailman pisimmälle viety robottiauto, jolla on ajettu puoli miljoonaa kilometriä normaalin liikenteen joukossa. Autossa on varuilta kuljettaja, mutta tämän ei ole tarvinnut koskea ohjaimiin viimeisten 80 000 kilometrin aikana.
 
– Autojen nykyiset järjestelmät on tarkoitettu kuljettajan avustamiseksi. Siitä on vain pieni matka robottiohjaukseen, Lehtiniemi sanoo.
 
Jos auto joutuisi paikkaan tai tilanteeseen, jossa robotin kyvyt eivät riitä, se voitaisiin ottaa valvontakeskuksessa ihmisen kauko-ohjaukseen.
 
– Bussiliikenteen kustannuksista puolet on henkilöstömenoja, 30 prosenttia kalustoa ja 20 prosenttia polttoainetta. Jos voisimme tarjota robottiauton palvelut julkisen liikenteen hinnalla, moni harkitsisi omasta autosta luopumista, Lehtiniemi visioi.
 
Hanke on ihan alussa
Nyt robottiautohanke on niin alkutekijöissään, että sen johtoryhmä on vasta ryhtymässä selvittämään, miten edetään. Esimerkiksi Suomen talvi asettaa paljon vaatimuksia. Myös lainsäädäntöä on muutettava monin osin, ennen kuin ensimmäinenkään robottiauto lähtee muun liikenteen sekaan.
 
– Tärkeätä on on saada pilottihankkeet heti käyntiin, jotta esimerkiksi sääolot voidaan ottaa huomioon, Pasi Lehtiniemi sanoo.
 
Suomen metropolialueella, jollaiseksi pääkaupunkiseutua kutsutaan, robottiautot voisivat palvella niitä, joita joukkoliikenteen linjat eivät kunnolla palvele. Robotit siis veisivät niille kulmille, joissa bussit, junat tai ratikat eivät kulje tai kulkevat liian harvoin. Joukkoliikennekin olisi tietenkin robottiohjattua.
 
Rahtiliikenne toimisi robottiohjauksella koko kaupungin alueella ja rahtia voitaisiin ajaa siten myös muualla maassa. Robotit eivät tarvitse lepotaukoja, kuten ihmiset, joten tavara kulkisi pitkätkin matkat nopeammin ja halvemmalla kuin nyt. (HäSa)
 

Päivän lehti

31.3.2020