Kanta-Häme

Suomella on yhä varaa ottaa lisää velkaa

Danske Bankin johtavan neuvonantajan Lauri Uotilan mielestä Suomella on varaa antaa valtionvelan kasvaa hidastuvalla tahdilla vielä ainakin viisi vuotta. Hänen mukaansa Suomessa tarvittaisiin nyt täsmäelvytystä. 
 
Elvytysrahat Uotila suuntaisi tuotantoelämän kannalta tärkeisiin kohteisiin, esimerkiksi maantieyhteyksiin ja satamiin. Valtion velka on muihin Euroopan maihin verrattuna toistaiseksi pieni, ja kansainväliset sijoittajat ovat valmiita lainaamaan Suomen valtiolle rahaa ”mielettömän” matalalla korolla, Uotila perustelee.
 
Elvytysvaatimukset nousivat pinnalle viime viikonloppuna, kun Aalto-yliopiston taloustieteen professori Pertti Haaparanta arvosteli suomalaista talouskeskustelua epä-älylliseksi. Professorin mukaan Suomessa vallitsee velkakelloajattelu, jonka mukaan ainoa keino pysäyttää velkaantuminen on budjettimenojen raju leikkaus. 
 
Tunnetuilta ekonomisteilta ei ole juuri herunut ymmärrystä Haaparannan elvytysvaatimuksille.
 
– Suomalaisilla on ehkä sellainen perinteinen velkapelko. Asuntolainatkin halutaan yleensä maksaa nopeasti pois, Uotila huomauttaa.
 
Uotilan mukaan mittavia menoleikkauksia tai muita äkkiliikkeitä ei pitäisi nykytilanteessa tehdä. Ne johtaisivat merkittävään työttömyyden nousuun ja siitä koituvien menojen kasvuun.
 
Äkkiliikkeisiin ei ole edes tarvetta. Jos valtio ottaa esimerkiksi kymmenen vuoden lainan, korkotaso on 0,3 prosenttia.
 
Suomella on yhä maailman toiseksi paras luottoluokitus.
 
– Se kyllä takaa edelleen matalat valtion lainakorot, Uotila sanoo.
 
Valtionvelan nousu sataan miljardiin euroon tänä vuonna ei Uotilan mielestä anna aihetta synkistelyyn. Useimmissa Euroopan maissa velka on suhteessa väkilukuun tai kansantalouden kokoon paljon suurempi kuin Suomessa.
 
Uotilan mielestä Suomella ei ole myöskään tässä suhdannetilanteessa syytä pitää orjallisesti kiinni EU:n vakautussopimuksen rajasta. Sen mukaan velkamäärä ei saa nousta yli 60 prosenttiin maan bruttokansantuotteesta.
 
– Melkein kaikki EU-maat ovat sen jo ylittäneet, hän huomauttaa.
 
Uotila muistuttaa, että Suomen valtiolla on myös rahoitussaamisia taseen tulopuolella. Valtiohan myöntää lainoja ja omistaa pörssiosakesalkkuja.
 
Rahoitussaamisia on tälläkin hetkellä yli 60 miljardia. Ne tuottivat korko- ja osinkotuloja sekä voiton tuloutuksia viime vuonna runsaat kaksi miljardia euroa. Summa on samaa kokoluokkaa kuin valtion velasta maksettavat korkomenot. Lainojen korkomenoja ei siis tarvitse maksaa verorahoilla.
 
Vaikka Uotila kannattaa elvytystä, niin velkakannan kasvu ei voi jatkua ikuisuuteen. Nousutahti pitäisi saada asteittain hidastumaan.
 
– Menoja pitää leikata, mutta varovasti ja asteittain.
 
Ainakin sosiaalietuisuuksiin pitäisi Uotilan mielestä lisätä tarveharkintaa. Esimerkiksi pieniin terveyskeskusmaksuihin täytynee asteittain tyytyä. Opiskelijat puolestaan on ehkä patistettava rahoittamaan opintojaan nykyistä enemmän opintolainalla.
 
Myös joitakin verovähennyksiä pitää varmaan kaventaa ja verotusta säätää muutoinkin niin, että pienituloisimpien verotus kevenisi, Uotila listaa.
 
Talous ei ole lähdössä Suomessa lähivuosina voimakkaaseen kasvuun, joten kaikkiin yhteiskunnan nykyisiin ilmaispalveluihin tai tulosiirtoihin ei Uotilan mukaan ole enää varaa.
 
Hän pitää tärkeänä sitä, että uusi hallitus laatisi uskottavan neljän vuoden suunnitelman siitä, miten asteittain edetään niin, että julkisen talouden tulot ja menot olisivat joskus yhtä suuret.
 
Jos ensi vuodelle tehdään positiivisia päätöksiä, niin Suomen talous kasvaa ensi vuonna jo 1,5 prosenttia. Jos tulee oikein viisaita finanssipolitiikan ratkaisuja, niin kasvu voi yltää jopa kahteen prosenttiin, Uotila veikkaa.
 
– Siihen on sitten tyytyminen.
 
 Suomessa ei voi enää tavoitella takavuosikymmenten kolmen prosentin keskimääräistä kasvua. Jos päästään kahteen, niin täytyy todeta, että hyvin menee, Uotila sanoo. Kasvua jarruttaa etenkin väestön vanheneminen. 
 
Lauri Uotila ei halua niellä syytöksiä,joiden mukaan nykyinen sukupolvi olisi jättämässä lapsille perinnöksi liian ison velan.
 
– Jätämmehän me myös kaikki rahoitussaamiset, joita on yli 60 miljardia euroa, samoin kuin maantiet, rakennukset ja lentokentät.
 
Niihin verrattuna valtion velka ei tulevia sukupolvia ojaan kaada, Uotila päättelee.
 
Myös yksityiset kotitaloudet uskaltavat Uotilan mukaan ottaa asuntolainaa nykytilanteessa.
 
– Jos vähänkin luottaa siihen, että oma työpaikka ja tulot säilyvät, niin lainaa voi kyllä ottaa.
 
Asuntolainakorkojen ennustetaan pysyvän matalina vielä useita vuosia.
 
Myös asuntojen hinnannousu on tällä hetkellä pysähtynyt, ja hinnat voivat jopa himpun verran laskea tänä vuonna, Uotila muistuttaa.
 
Riitta Sillanpää

Päivän lehti

1.4.2020