Kanta-Häme

Suomen ainoa pandahoitaja yllättyy työssään karvaisten jättiläisten kanssa harva se päivä

Anna Palmroth, 31, oli vain 2–3-vuotias taapero, kun hänet nostettiin ensi kertaa hevosen selkään.

Se on Palmrothin varhaisin muisto. Hän ei osaa sanoa, mistä rakkaus eläimiä ja luontoa kohtaan kumpuaa – se on ollut aina osa häntä.

Palmrothilta kysytään usein, minkälainen on ollut hänen urapolkunsa pandahoitajaksi. Hän kertoo päätyneensä työhön sattumien kautta.

Palmroth valmistui klinikkaeläinhoitajaksi vuonna 2014 ja työskenteli sen jälkeen Särkänniemessä delfiininkouluttajana syksyyn 2016 asti, jolloin delfiinit siirrettiin pois Suomesta. Ähtäriin pandojen hoitajaksi Palmroth siirtyi noin vuosi sitten.

 

Pyryltäkin löytyy herkkä puoli

Pandanhoitajana Palmroth on edelleen päivittäin innoissaan työstään. Hauskoja tilanteita on joka päivä. Eräänä iltana neljävuotias Pyry yllätti hoitajansa suloisesti.

– Kun olin lähdössä töistä ja sulkemassa ovia, Pyry tuli katsomaan minua ja pyytämään rapsutuksia. Sitten se jäi viereeni makoilemaan.

Pyryltä se oli harvinaista, sillä se ei Palmrothin mukaan ole niin huomionkipeä kuin Lumi, joka kaipaa rapsutuksia ja kahdenkeskeistä aikaa hoitajan kanssa päivittäin.

– Pyrylläkin näköjään alkaa tulla näitä herkempiä hetkiä, vaikka se onkin sellainen murrosikäinen poika.

Rapsutuksia pandat pyytävät tulemalla hoitotilaan ja hakemalla kontaktia hoitajaan.

– Ne kallistavat päätä tarkoittaen, että rapsuta korvan takaa tai kääntävät kylkeä hoitajaa kohti, että tästä kutittaa, Palmroth selittää.

Kukaan ei kuitenkaan mene hereillä olevien pandojen kanssa samaan tilaan, vaan välissä on aina häkki tai aita. Hoitajat myös varovat menemästä suoraan niitä vastapäätä tassujen ulottuville, ettei esimerkiksi herkkupalaa tavoitteleva panda tee vahinkoa pitkillä kynsillään.

Pandojen leikkisyys on ollut Palmrothille yllätys. Ne ovat kasvissyöjiä, mutta samalla myös petoeläimiä.

– Vaikka pandat ovat karhuja, ne eivät käyttäydy aivan samalla tavalla kuin muut karhut. Niistä löytyy vahva leikkisä ja seurallinen puoli.

 

Delfiinien siirto oli raskasta aikaa

Delfiinien siirtoon liittyvä mediaryöpytys jätti Palmrothille ikävät muistot. Median kanssa työskentely on välttämätöntä myös pandanhoitajan työssä, joten delfinaarion jälkeen Palmrothin oli mietittävä uudelleen suhtautumistaan tähän vähemmän mieluisaan työtehtävään.

– Kaikki, mitä delfiinien hoitamisesta kirjoitettiin, kulminoitui meihin hoitajiin. Se oli raskasta aikaa ja toi meille kaikille lisästressiä, Palmroth muistelee.

– Olen pyrkinyt jättämään sen asian taakse ja katsomaan eteenpäin. Päätyöni ei kuitenkaan ole olla julkisuuden henkilö, vaan huolehtia siitä, että näillä kahdella pandalla on kaikki hyvin.

Yksityisasioissaan Palmroth pyrkii pitämään tarkkaa linjaa. Hän ei esimerkiksi halua käsitellä muita aiempia työpaikkojaan tai perhesuhteitaan julkisuudessa. Hän mainitsee kuitenkin, että lapsia ei ole.

Nelijalkaisista perheenjäsenistään hän kertoo auliisti. Lemmikkikilpikonna ”Konna” ei ole Palmrothin mukaan ollenkaan tavallinen terraariossa viihtyvä konna.

– Se on hauska tapaus. Se kulkee reippaasti perässä ja osallistuu muun muassa siivouspäiviin ja puutarhatouhuihin. Kesällä se toimii hyvänä ruohonleikkurina, tosin melko pienellä alalla, Palmroth kertoo.

Palmrothilla on kolme hevosta, osa Ähtärissä ja osa kotiseudulla Tampereen suunnalla. Ensimmäisen hevosen hän sai 14–15-vuotiaana. Hevostelu onkin vienyt suurimman osan ajasta, eikä muille harrastuksille ole juuri ollut aikaa.

– Se hevoskärpäsen purema on vähän sellainen, että se vie lujaa mennessään, Palmroth naurahtaa.

Lapsena Palmrotheilla oli kotonaan koira ja lisäksi Palmrothilla itsellään oli muun muassa hamsteri ja akvaariokaloja. Lisäksi kokemusta sekä pienistä että suurista eläimistä on tullut työstä eläinlääkärin avustajana.

 

Edessä muutto Etelä-Pohjanmaalle

Työpaikkailmoituksessa pandahoitajan työtä kuvailtiin haastavaksi ja itsenäiseksi. Hakijoilta edellytettiin laajaa eläinten tuntemusta, asiakaspalvelualttiutta ja kiinnostusta yleisötyöskentelyyn.

– Kuvauksessa oli paljon sellaisia elementtejä, mihin olen delfinaariossa tottunut ja mitkä ovat vahvuuksiani, Palmroth sanoo.

Kun paikka valikoitui hänelle 200 muun hakijan joukosta, Palmroth aloitti uudessa työssään avoimin mielin.

– Parasta työssäni ovat nuo kaksi mustavalkoista työkaveria. Ne ovat niin hauskoja eläimiä! Niiden kanssa päivät menevät nopeasti, ja ne saavat aina hymyn huulille.

Palmroth on asunut Tampereen seudulla koko elämänsä. Nyt hän asuu työviikot Ähtärissä ja muulloin Tampereen seudulla.

– Jossain vaiheessa aion asettua pysyvämmin Etelä-Pohjanmaalle, mutta kyllä työtä hakiessa pohdin pitkään välimatkaa ja mahdollisuutta muuttaa työn perässä. Ähtärissä minut on otettu hyvin vastaan sekä töissä että vapaa-ajalla.

 

Pandanpentuja saadaan aikaisintaan ensi vuonna

Eläinpuistossa haaveillaan pandanpennuista. Kolmevuotias Lumi tulee sukukypsäksi aikaisintaan ensi keväänä, jolloin olisi ensimmäinen mahdollisuus pentupuuhille. Naaraiden kehitys on kuitenkin yksilöllistä, ja biologiset esteet pentujen saamiselle ovat mahdollisia.

Parittelupuuhiin päätyminen vaikuttaa tällä hetkellä todennäköiseltä, sillä Lumi ja Pyry pitävät toisistaan kovasti. Ne seurustelevat ja leikkivät joka päivä niitä erottavan aidan läpi.

– Ne haistelevat toisiaan, makoilevat vierekkäin ja tekevät kuperkeikkoja. Ne viestivät toisilleen eleillä, ääniä ne eivät paljon päästele. Joskus innostuessaan ne juoksevat yhdessä edestakaisin, Palmroth kertoo.

Palmroth tietää, että ulkomailla eläintarhan pandojen välille on toisinaan syntynyt koko elämän kestäviä rakkaustarinoita. Silloin pandapari on päästetty samaan tarhaan pysyvästi, kun normaalisti ne ovat yhdessä vain lisääntymisaikaan.

Palmroth selvittää, että pandat ovat erakkoja, eivät laumaeläimiä, minkä takia Ähtärinkin pandat ovat eri tarhoissa. Oma reviiri on pandoille tärkeä.

– Elättelen toivoa, että näillekin sellainen rakkaustarina syntyisi, mutta aika näyttää, hän sanoo.

Vielä Lumi on kuitenkin leikkisä pikkutyttö. Pyry pitää enemmän juoksentelusta, kiipeilystä ja riehumisesta, kun Lumi taas leluista. Usein Pyrynkin lelut päätyvät Lumin käyttöön, koska Pyry ei niistä niin välitä.

Pandoilla on tarhoissaan hevosille tarkoitettuja isoja leikkipalloja sekä bamburungoista ja köydestä askarreltuja palloja.

– Lumi kantaa, vierittää ja potkii palloja, kantaa niitä puihin ja nukkuukin niiden kanssa. Aina se ei kuitenkaan ole mikään juuri pandoille suunniteltu lelu, josta Lumi innostuu. Joskus se saattaa vaikka löytää tarhastaan kepin, joka onkin hetken aikaa maailman paras juttu, Palmroth kuvailee.

Kuumalla ilmalla pandat vilvoittelevat ja leikkivät tavallista enemmän uima-altaissaan.

 

Pyry ja Lumi taitavat jo monta hyödyllistä temppua

Pandahoitajan työpäivä alkaa aamukahdeksalta pandojen rutiinitarkastuksella. Palmroth katsoo, että pandat voivat ulkoisesti hyvin, eikä niissä ole esimerkiksi naarmuja. Hän tarkastaa, miten ruoka on maistunut ja tarkkailee, ovatko pandat käytökseltään normaaleja eli pirteitä ja reippaita.

Seuraavaksi hän siivoaa sisä- ja ulkotarhat eli lapioi ulosteet ja vie pois syömättömät bambut. Aamiaiseksi pandat saavat taas kasan bambua, jota kumpikin syö 15–20 kiloa päivässä.

Ennen pandojen päästämistä ”omalle työmaalleen” isoon tarhaan Palmroth kouluttaa niitä hetken. Koulutushetket tähtäävät terveydenhoidollisiin toimiin. Molemmat pandat esimerkiksi punnitaan päivittäin.

Palmroth juttelee pandoille niitä hoitaessaan, mutta varsinaisia äänikomentoja niille ei ole opetettu. Ne istuvat vaa’alle, kun Palmroth taputtaa vaakaa.

– Istumista niille ei ole tarvinnut opettaa erikseen niin kuin esimerkiksi koirille, sillä pandat menevät muutenkin aina automaattisesti istumaan tai makaamaan, Palmroth kertoo.

Ne myös antavat hoitajan ja eläinlääkärin ottaa verinäytteen tassustaan sekä tutkia suun ja silmät.

– Lumin kanssa olen alkanut opetella genitaalialueiden tutkimista ja lämmön mittausta, mikä valmistaa sitten mahdolliseen pentu- ja tiineysaikaan, Palmroth kertoo.

Kun pandat ovat yleisön ihasteltavana, viikonpäivästä riippuen Palmrothin iltapäivään voi kuulua muun muassa bambukuorman purkamista, pandakakkujen leipomista, opastuskierroksia ryhmille, sähköposteihin vastaamista ja median haastatteluja.

Välipalaksi hän vie pandoille pandakakkua ja omenaa tai porkkanaa. Iltapäivällä neljältä pandat saavat taas ison annoksen bambuja. Samalla Palmroth siivoaa tarhoja. Illalla seitsemän jälkeen Palmroth tai joku muu puiston eläintenhoitaja sulkee ulkotarhojen luukut kiinni, jotta pandat viettävät yönsä sisätarhassa.

Kun Palmroth on vapaalla, pandoista huolehtivat muut puiston eläintenhoitajat.

Päivän lehti

24.10.2020

Fingerpori

comic