Kanta-Häme

Suomen juhlavuosi alkoi Riihimäellä komeasti

Sadat lyhdyt sekä tasku- ja otsalamput kulkivat komeassa kulkueessa satavuotiaan Suomen kunniaksi Riihimäen keskustan läpi sunnuntaina. Neljän paikallisen partiolippukunnan johtamassa vaelluksessa oli mukana yli tuhat riihimäkeläistä.

Vaellusta järjestämässä olleen Riihimäki-Seuran puheenjohtajan Päivi Katilan mielestä partiolaisten osallistuminen kulkueeseen oli hienoa. Melkein yhtä hienoa oli se, että myös säiden haltija oli tapahtumalle suosiollinen.

–  Lippukunnista kaksi, Riihimäen Erätytöt ja -pojat, on perustettu Suomen kanssa samana vuonna eli vuonna 1917. Hienoa, että he halusivat tulla omista juhlistaan mukaan tapahtumaan, Katila iloitsee.

Karhiset osallistuivat lyhtykulkueeseen koko perheen voimin. Panu ja Sini Karhinen halusivat juhlia sata vuotta täyttävän Suomen lisäksi lastensa partiolippukuntia.

– Meillä oli pienet lippukunnan juhlat ja sieltä juhlintaa oli helppo jatkaa kulkueessa, Panu Karhinen huomauttaa.

Suomen satavuotisuutta oli tullut juhlimaan roihuin koristettuun maauimalaan lähes 2 000 henkeä. Jos paikalle olisi tullut vielä enemmän väkeä, olisivat istumapaikat ja piparit loppuneet kesken.

– Fiilis on aivan mahtava, sillä teimme juhlan yhdessä. Riihimäki on ihana kaupunki, jolla on kaikki mahdollisuudet kehittyä vielä tämän seudun Porvooksi, yhden päivän matkailuvaltiksi. Täällähän on vaikka mitä nähtävää ja tehtävää, Katila hehkuttaa.

Idea kaikkien aikojen ensimmäisestä lyhtykulkueesta syntyi jo keväällä, kun kaupungissa toimivat yhdistykset alkoivat ideoida erilaisia tapoja juhlia Suomen satavuotisuutta.

Riihimäki-Seura ja kaupungin mieslaulajat, senioriopettajat ja rintamaveteraanit sekä Kino-Sampo ja kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikakeskus keksivät siltä istumalta ajatuksen lyhtykulkueesta.

– Ideaan tuli malli Arolammin kyläjuhlasta jota on vietetty jo neljänä vuonna Lucian päivänä. Arolammilla ovat lyhdyt ja kynttilät tärkeässä osassa, Katila sanoo.

Mitään perinnettä ei maauimalan lyhtyjuhlasta aiota tehdä, sillä Suomi täyttää sata vuotta vain yhden kerran.

– Jääköön tämä ainutkertaiseksi. Sitä en tiedä, saammeko joskus vielä toteutettua haaveilemamme elotulijuhlat syksyllä. Tänä syksynä niitä ei kuitenkaan vielä järjestetä, Katila huomauttaa.

Lyhtykulkueen jälkeen maauimalassa esitettiin kuorolaulua ja laulettiin yhdessä Maamme-laulu. Tapahtuman kruunasi muhkea ilotulitus.

Päivän lehti

21.1.2020