Kanta-Häme

Suomen lobbarit karttavat rekisteriä

Keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen meni viestintätoimisto Tekirin leipiin, Laanisen taannoinen virkaveli Panu Laturi (vihr.) lähti N2 Commsiin ja kokoomuksen ex-ministeri Kimmo Sasi työllistyi Pohjoisrantaan.

Vaikka politiikasta tuttuja nimiä on siirtynyt viime aikoina roppakaupalla viestintätoimistojen leipiin, suomalainen lobbarirekisteri ei pullistele nimistä.

Viestinnän ammattilaisten yhdistyksen Procomin ylläpitämässä vapaaehtoisessa vaikuttajaviestijärekisterissä on vain alle 50 henkilöä.

– Moni vaikuttajaviestintää ja lobbaamista tekevä jäsenemme ei syystä tai toisesta halua rekisteröityä. Jotkut esimerkiksi kokevat, että työnkuvaan kuuluu enemmän perinteistä konsultintyötä kuin lobbausta, arvioi viestinnän ammattilaisten yhdistyksen Procomin toimitusjohtaja Elina Melgin.

Viestintätoimisto Miltton Networksin toimitusjohtaja, Jyrki Kataisen (kok.) pääministeriaikojen erityisavustaja Jussi Kekkonen on yksi harvoista Procomin rekisteriin kuuluvista lobbaajista.

– Vaikuttajaviestintään liitetään usein tarpeetonta mystiikkaa. Avoimuus on paras lääke kitkeä aiheettomia epäluuloja ja rekisterit voivat olla tässä hyvä apuväline, Kekkonen perustelee.

Velvoittava lobbausrekisteri on Suomessa esillä kahdessa ministeriössä.

Oikeusministeriössä ei ole tehty lobbausrekisteriin liittyviä linjauksia, mutta korruption vastaisen yhteistyöverkoston kesäkuussa hyväksymässä strategialuonnoksessa ehdotetaan lobbarirekisterin tarpeellisuuden selvittämistä.

– Parhaillaan laadittavan lausuntotiivistelmän valmistuttua strategia-asiakirjan sisällöstä neuvotellaan vielä ministeriön sisällä, kertoo oikeusministeriön neuvotteleva virkamies Catharina Groop.

Valtiovarainministeriön koordinoima kansallinen avoimen hallinnon kumppanuusohjelma vuosille 2015–2017 sisältää lobbarirekisterin tarpeellisuuden arvioinnin. Ministeriössä ja avoimen hallinnon työryhmissä käydäänkin parasta aikaa keskustelua siitä, onko selvitys tarpeen ja jos on, miten se mahdollisesti toteutetaan.

Euroopan unionissa komission kanssa asiointi vaatii jo nyt lobbarin rekisteröitymisen. Parhaillaan käsittelyssä on komission ehdotus rekisteröinnin ulottamisesta myös europarlamenttiin ja ministerineuvostoon.

Vaikuttajaviestintä on Suomessa kasvuala, mistä entisten politiikan ammattilaisten rekrytoinnitkin viestivät.

Markkinoinnin, tekniikan ja luovuuden liiton MTL:n toimitusjohtaja Tarja Virmalan mukaan markkinointi- ja vaikuttajaviestintäyritykset ovat viime vuosina kirjanneet lähes 10 prosenttia kasvua.

– Asiakkaat ostavat yhä enenevästi vaikuttajaviestintää ja lobbausta, ja siksi entisille poliitikoille on kysyntää. Heillä on paras kontaktiverkosto ja paras käsitys prosesseista, Procomin Melgin toteaa.

Juuri asioiden kulun ja avainihmisten tuntemisen perässä asiakkaat hänen mukaansa ovat.

– Ei voi vaikuttaa, jos on myöhässä. Esimerkiksi lainsäädännössä pitää pystyä vaikuttamaan jo prosessin alkupäässä.

MTL:n Virmala on samaa mieltä.

– Ei Suomessa niinkään lobata asiakkaan puolesta käytävillä, vaan kerrotaan milloin on oikea aika viestiä ja skarpataan viestien muotoilussa.

Milttonin Kekkonen korostaa kohderyhmän ajattelutavan tuntemista.

– Politiikan parissa työskennelleet ymmärtävät päätöksentekijöiden ajattelu- ja toimintatapoja.

Viestintätoimistoja ruokkii myös sähköisten viestintäkanavien lisääntyminen. Yritysten lisäksi vaikuttajaviestinnän ostoon tukeutuvat myös yhteiskunnalliset kampanjat. Viestintätoimiston apua on käytetty Tahdon 2013 -hankkeessa ja Guggenheimin saamisessa Suomeen.