Kanta-Häme

Suomen noin 80 pienpanimosta vain yksi on Kanta-Hämeessä

Pienpanimo-oluiden suosio Kanta-Hämeessä, vaikka maakuntaan ei ole noussut buumin mukana uusia pienpanimoita. Ainakin Hämeenlinnassa kantahämäläiselle pienpanimolle olisi tilausta.

Asiakkaat kysyvät paikallisten käsityöläisoluiden perään ahkerasti esimerkiksi Albertin kellarissa, kertoo Paula Härmä. 

– Paikallisia oluita kaivataan todella paljon. Joudumme suosittelemaan tilalle lähipanimoiden oluita esimerkiksi Lahdesta ja Akaasta.

Samaan on törmännyt Olutravintola Birgerin Perttu Yli-Paappala.

– Hämeenlinnalaisten pienpanimoiden oluita kysellään usein, mutta niitä ei ole. Paikallisena on helppo myydä läheltä tulevaa Rönnvikin tilan olutta Pälkäneeltä. Olutrintamalla on paikallisuudessa jonkin sortin hype käynnissä, ja se vaikuttaa olevan asiakkaille tärkeää.

Tällä hetkellä Kanta-Hämeen ainoa pienpanimo on Lammin Sahti, joka on vuonna 1985 aloittaneena Suomen vanhin yhä toiminnassa oleva pienpanimo. Olutravintola Birgerillä oli aikoinaan oma pienpanimo, mutta sen laitteet myytiin pois jo 90-luvulla.

Hämeenlinnan ja Sibeliuksen juhlavuosien juhlaoluet teki erikoisoluita valmistava pienpanimo Vakka-Suomen Panimo Uudessakaupungissa.

Hämeenlinnan Kohtuullisen Hutikan Pyhän Veljeskunnan (K.H.P.V.) jäsen Teemu Kukko uskoo, että paikallisille käsityöläisoluille olisi varmasti tarvetta ja kysyntää. Hän ei ole kuullut, että edes pienimuotoisia kantahämäläisiä olutkokeiluja olisi päätynyt myyntiin asti.

Kukon mielestä Kanta-Hämeen pienpanimoiden puutteen taustalla on se, ettei vaan ole löytynyt ketään, joka olisi kiinnostunut perustamaan uuden pienpanimon. 

Lammin Sahdin yrittäjä Pekka Kääriäinen muistuttaa, että käsityöläisoluissa on omat riskinsä. Pelkällä harrastamisella ei pärjää.

– Pienpanimo vaatii keskittymistä. Moni uusi yrittäjä on aloittanut harrastajapohjalta, ja aika näyttää miten heidän käy. Tämäkin on pääomavaltainen ala, eikä markkinoilla ole tyhjiötä. Pienpanimo-oluet ovat myös aika hintavia. Kysymys on siitä, mitä kuluttaja on valmis maksamaan.

Suurin osa Lammin Sahdin liikevaihdosta tulee Kääriäisen mukaan yrityksen järjestämästä Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumasta. 

Sahdin myynti on puolittunut 90-luvun alusta, mutta nyt se on vakiintunut vuosittaiseen 30 000 litraan. Yrityksellä on oma vähittäismyyntipiste ja tuotteita toimitetaan yhteen Alkoon, mutta muuten myynti tulee ravintoloista ja tapahtumista. Sahdin lisäksi Lammin Sahti valmistaa vuosittain 1–2 olutta sekä siideriä ja viskiä. 

Suomessa on Pekka Kääriäisen arvion mukaan tällä hetkellä myynnissä noin tuhat erilaista käsityöläisolutta. Viime vuonna Suuret Oluet Pienet Panimot -tapahtumassa oli tarjolla yli 400 eri olutta, ja tänä vuonna määrä voi nousta yli 500 olueen.

– Buumin takia jo pelkästään hyllytilaan pääseminen on oma haasteensa. Suomessa on tällä hetkellä noin 80 pienpanimoa, ja edelleen muutama on tulossa lisää., Kääriäinen sanoo.

Albertin kellarin Paula Härmän mielestä Hämeenlinnalla olisi mahdollisuuksia tilojen ja kaupunkikuvan puolesta panimotoimintaan.

– Kaupunkiin tarvitaan ehdottomasti oma pienpanimo. Hämeen linna ja keskiaika olisivat hyviä teemoja oluille, ja olisi ilo nähdä paikallisia oluita paikallisissa tapahtumissa.

Härmä on huomannut, että pienpanimokulttuuri on noussut selkeästi pinnalle viimeisen kolmen vuoden aikana myös Hämeenlinnassa. Kotimaisten merkkien arvostus on kasvanut, ja paikallisuutta kunnioitetaan enemmän. Härmän mukaan paikalliset raaka-aineet ovat oluiden ystäville tärkeämpiä kuin itse panimon paikallisuus.

Härmän mielestä viime vuonna oli buumin suurin nousu, joka näkyi etenkin Albertin kellarin Pienpanimoiltojen kävijämäärissä. Kuukausittain järjestettävissä tapahtumissa pienpanimoiden edustajat esittelevät tuotteitaan ja toimintaansa.

Kun teemaillat alkoivat viime vuoden tammikuussa, paikalle tuli vain muutama ihminen. Vuoden edetessä tuolit täyttyivät ja asiakkaat lopulta vetivät iltoja kysymyksillään, Härmä kertoo.

Pienpanimoillat jatkuvat taas ensimmäinen huhtikuuta, kun omia tuotteitaan tulee esittelemään vuonna 2014 perustettu Hopping Brewsters Akaasta. Lähitienoilla aletaan lähikuukausina panna olutta myös Hämeenkoskella.

Tämä ei ole ensimmäinen pienpanimobuumi. Lammin Sahdin Pekka Kääriäinen on käynyt niitä läpi uransa aikana jo kolme. 1980- ja 1990-lukujen buumeista tämänhetkinen innostus eroaa siinä, että se on maailmanlaajuinen.

– Ympäri maailmaa on herännyt samaan aikaan suuri kiinnostus oluita, lähiruokaa ja käsityötä kohtaan. Paikallisuuden arvostus näkyy myös panimoalan ulkopuolella.

Yhdysvalloissa uusien panimoiden määrän kasvu hidastui ensimmäisen kerran viime vuonna, ja siellä on nyt noin 6 000 pienpanimoa.

Pienpanimobuumi näkyy jopa Saksassa, jossa paikallinen olutkulttuuri on muutenkin voimissaan. Viime vuosina lähes kaikissa Pohjoismaissa on ollut kova kasvu panimoiden määrässä ja oluiden valikoimissa. 

Kääriäisen mukaan käsityöläisoluissa kiinnostavat panijoiden tarinat, paikallisuus ja erilaiset maut. Valinnanvaran lisääntyminen on tervetullutta.

– Tarjonta pääsi yksipuolistumaan Alkon monopolin ja erityisesti viranomaisten tarkan hintasääntelyn takia. Panimoiden piti tehdä mahdollisimman halvalla lageria. Alko rajoittaa edelleen pienpanimoiden toimintaa, eikä markkinoille saada kaikkea mitä haluttaisiin, Kääriäinen kritisoi.

Hänen mielestään alkoholilain uudistus on kuitenkin askel oikeaan suuntaan. Varsinkin ulosmyynnin helpottaminen on pienpanimoille Kääriäisen mukaan elintärkeää. 

K.H.P.V.:n Teemu Kukko on iloinen siitä, että pienpanimobuumi on tuonut erikoisoluet paremmin tavallisen kuluttajan ulottuville.

– Uusia oluita tulee koko ajan kuin sieniä sateella, mutta laatu on kuitenkin järjestään hyvää. Suunta on siinä mielessä oikea, että valinnanvapautta tulee lisää. Kaikkien ei tarvitse aina juoda pelkästään ison panimon lageria. 

Kukko huomaa pienpanimoinnostuksessa olutkulttuurin muutoksen. Monen suomalaisen mielestä olut kuuluu erottamattomasti yhteen saunan kanssa, mutta pienpanimo-oluet eivät kuitenkaan usein ole helppoja juotavia.

– Käsityöläistuotteita ei ole tarkoitettu perinteiseen kännäämiseen, vaan herkutteluun. Pienpanimoiden oluita voisi verrata juustoihin, joita nautiskellaan rauhassa. Pienpanimo-oluita juodaan maun takia, eli niitä maistellaan kohtuudella kuten viinejä, Kukko sanoo. HÄSA

Päivän lehti

27.5.2020