Kanta-Häme

Suomen rottakantaa kartoitetaan – Isorotta on inhottu tuholainen, rakas lemmikki ja tärkeä koe-eläin

Rotat kuntalaisina -tutkimuksessa eri alojen ammattilaiset kantavat kortensa kekoon rottakannan selvittämiseksi.
Rotilla on tutkittu esimerkiksi taipumusta perinnölliseen alkoholismiin. Arkistokuva vuodelta 2010. Kuva: Markku Tanni
Rotilla on tutkittu esimerkiksi taipumusta perinnölliseen alkoholismiin. Arkistokuva: Markku Tanni

Rotasta, ihmisen pitkäaikaisesta seuralaisesta, saadaan lisää tietoa lähitulevaisuudessa, kun kaupunkirottia tutkiva Urban Rats -projekti tarttuu uuteen näkökulmaan.

Tampereen yliopiston hallintotieteiden tohtori Nina V. Nygrenin tulevassa tutkimuksessa rottatilannetta kartoitetaan rottiin työssään törmäävien ammattilaisten avustuksella.

– Kaupunkirottatutkimusta täydennetään nyt yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella. Ihmisnäkökulma on olennainen osa kaupunkirotan elämää. Myös rotat ovat yhtä lailla osa ihmisen elinympäristöä.

Nygrenin mukaan rotista käytännön tietoa on esimerkiksi tuholaistorjujilla, jätekuskeilla, viheralueiden hoitajilla, hygienia- ja terveyshuollolla ja rakentajilla.

Helsingissä eri alojen ammattilaisten kanssa on ehditty jo käymään keskusteluja. Keskusteluissa toimijoille on kerrottu tulevasta Rotat kuntalaisina -tutkimuksesta sekä aiemmasta, ekologiaan painottuneesta kaupunkirottatutkimuksesta.

Rottien sielunelämää tuntevien ammattilaisten parissa tutkimukseen on suhtauduttu mielenkiinnolla.

– Monella toimijalla on niin sanotusti hiljaista tietoa, kokemuksen kautta kertynyttä näkemystä siitä, miten rotta elää. On mielenkiintoista päästä kuulemaan sitä, Nygren sanoo.

 

Rattus norvegicus

Isorotta on yleisin Suomessa tavattavista rotista. Se on syrjäyttänyt lähes täysin mustarotan, jota voi tavata vain satunnaisesti satamakaupungeista, joihin mustarottia saattaa saapua laivojen mukana.

Kuva: Markku Tanni
Kuva: Markku Tanni

Isorotta on levinnyt ihmisen seuralaisena melkein jokaiseen Suomen kolkkaan. Rotattomia alueita löytyy vain Pohjois-Lapista.

Ravintonaan rotta suosii esimerkiksi viljaa, mutta syö myös ruoantähteitä ja toisinaan jopa kynttilöitä ja saippuaa. Maaseudulla rotta elää esimerkiksi marjoilla ja siemenillä, rannikoilla laji syö myös äyriäisiä.

Poikii jopa 7 pesuetta vuodessa. Yleensä pesueessa on 2–14 poikasta.

Nygrenin mukaan rotista tiedetään yllättävän vähän. Ihmisen suhde rottaan on ollut jo pitkään monimutkainen: isorotta on villinä inhottu tuholainen, kesytettynä lemmikki ja koe-eläin, jonka avulla on tehty vuosikymmenten ajan tärkeää tutkimusta.

Älykästä rottaa on käytetty myös käyttäytymistieteellisissä tutkimuksissa. Yksi tunnetuimpia näistä on psykologi Bruce K. Alexanderin Rat Park -tutkimus, jonka avulla selvitettiin päihderiippuvuuden juurisyitä 1970-luvun lopussa.

Tuholaistorjuntaa ajatellen rottaongelmia voitaisiin ehkäistä Nygrenin mukaan yhteistyöllä. Rotta on kuitenkin edelleen stigmatisoiva näky. Jos taloyhtiössä huomataan rotta, siitä välttämättä uskalleta puhua ääneen, sillä rottien ajatellaan kertovan huonosta hoidosta.

– Tuholaisista ei usein huudella. Asioita ei tarvitsisi edes hoitaa julkisuuden kautta, hyötyä olisi jo siitäkin, jos taloyhtiöt kyselisivät toisiltaan rottatilanteesta.

 

Tietoa lähdetään keräämään kyselytutkimuksen avulla. Selvitys lähtee liikkeelle Helsingistä, ja tavoitteena on kartoittaa rottatilannetta myös muissa kunnissa.

– Suomen rottapopulaatiosta ei ole numerotietoa tai levinneisyystietoa. Kyllä rottaa varmasti jokaisessa kaupungissa on, mutta kaupunkien välisiä eroja pyritään nyt selvittämään, Nygren kertoo.

Rottien laskeminen on vaikeaa, sillä se elää tunneleissa ja koloissa, joihin on vaikea päästä. Ihminen on jo pitkään tutkinut elämää ympärillään ja yrittänyt laskea kantojen kokoja, mutta miksi rotista kiinnostutaan vasta nyt?

– Samanlaisia tutkimuksia on aloitettu viimeaikoina monissa muissakin maailman kaupungeissa. Luulen, että se liittyy osittain siihen, että kaupunkiekologiaa on vasta viime vuosina alettu pitämään relevanttina tutkimuskohteena, Nygren sanoo. HÄSA