Kanta-Häme

Suomenkasarmin rakennukset kiinnostavat jo ostajia

Suomenkasarmin rakennusten tulevaisuus on vielä auki, mutta uusi elämä odottaa niitä joka tapauksessa. Puolustusvoimien toiminta loppui paikalla vuodenvaihteessa.

– Kiinteistöjä ei ole vielä voitu myydä, sillä odotamme, että kaava saadaan vahvistettua. Joskus pääsiäisen jälkeen lähetämme myynti-ilmoitukset, kunhan kaava-asiat saadaan selviksi, kertoo Senaatti-kiinteistöjen myyntipäällikkö Asko Taskinen.

Kaavaa käsiteltiin yhdyskuntalautakunnassa 24. maaliskuuta, ja seuraavaksi se on matkalla kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyntään. Asemakaavaehdotuksesta ei jätetty yhtään muistutusta ja esimerkiksi Hämeen liitto ja Museovirasto suhtautuvat myönteisesti kaavamuutoksiin.

Lahden kohtalo odottaa

Lahdessa Hennalan entistä varuskunta-aluetta myydään paloina, ja sen kohtalo on todennäköisesti edessä myös Suomenkasarmille.

– Rakennukset voidaan myydä kokonaisuutena tai paloissa. Kaava mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa jokaisella rakennuksella voi olla eri omistaja, kertoo Taskinen.

Hennalan alueella ensimmäisenä kaupattiin upseerikerho, jonka tiloissa pidetään tilausravintolaa.

Onko Suomenkasarmin kiinteistöjen perään jo kyselty?

– Jonkun verran on kyllä jo tullut kyselyjä siitä, milloin rakennukset tulevat myyntiin, ja kyllä ne heti myydään, kun on tilaisuus, vakuuttaa Taskinen.

Tykkimuistomerkin maa kaupungille

Kasarmialueen myynnin seuraukset vaikuttavat myös Turuntien varrella olevaan tykkimuistomerkkiin. Muistomerkki on luovutettu Hämeenlinnan kaupungille jo aiemmin, mutta sen maa-alue kuuluu Senaatti-kiinteistöille edelleen.

– Muistomerkin kohdalla oleva maa-alue siirtynee kaupungille, sillä nurmikko pitää leikata ja mahdollisista istutuksista huolehtia, arvelee kaavasta vastaava arkkitehti Jari Jokivuo.

Kyse on pienestä alueesta, jolle ei osoiteta rakennusoikeutta.

Yksi seikka muistomerkissä kuitenkin kummastuttaa. Merkkiin on kiinnitetty laatta, johon on kirjoitettu Suomenkasarmin käyttäjiä, mutta viimeisin kirjaus on tehty vuonna 1977.

– Henkilökohtaisesti ajattelen, että kannattaisi jo historiallisen informaation kannalta päivittää tuo tieto, pohtii Jokivuo. (HäSa)

Päivän lehti

6.4.2020