Kanta-Häme

Suomesta tulee avaruusvaltio – Lainsäätäjät eivät pysy satelliittien vauhdissa

Suomi on astumassa tänä vuonna avaruusvaltioiden joukkoon, mutta kansallinen avaruuslainsäädäntö puuttuu.

Vuoden loppuun mennessä avaruudessa saattaa kiertää jopa viisi suomalaista satelliittia: kolme Aalto-yliopistossa tehtyä ja kaksi kaupallisten yritysten satelliittia. Kansallisen avaruuslain on tarkoitus astua voimaan kuitenkin vasta ensi vuoden alussa.

Suomea velvoittavat silti YK:n kansainväliset avaruussopimukset. Lähettäjävaltiona Suomi on aina satelliiteista vastuussa suomalaisesta lainsäädännöstä riippumatta, kertoo Lapin yliopiston Ilmailu- ja avaruusoikeuden instituutin johtaja Lotta Viikari.

Lähettäjävaltio on kansainvälisesti vastuussa avaruusesineen tai sen osien aiheuttamasta vahingosta.

Viikarin mukaan Suomen valtio saa kanavoitua kansallisella lainsäädännöllä vastuuta tarvittaessa toiminnanharjoittajalle tai heidän vakuutusyhtiöilleen.

– Eli että valtio ei joudu loppupeleissä maksamaan kaikkea.

Kansallisella sääntelyllä valtio voi myös valvoa avaruustoimintaa ja vaatia esimerkiksi luvissa, että vahinkojen välttämiseen tähtäävät ehdot täyttyvät.

 

Suomen kansallista avaruuslakia valmistelee tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä, joka aloitti työnsä helmikuussa.

Moni valtio on päätynyt säätämään kansallisen avaruuslain, jotta avaruussopimusten velvoitteet ulottuisivat yksityisiin toimijoihin, kertoo avaruuslakityöryhmän puheenjohtaja Marjaana Aarnikka.

– Alun perin avaruustoimintaa harjoittivat ainoastaan valtiot, mutta nykyään yhä useamman satelliitin omistaa ja sitä operoi yksityinen toimija. Valtion vastuu ulottuu sen oman toiminnan lisäksi sen lainsäädäntövallan alla olevien yksityisten toimijoiden, kuten yritysten, yliopistojen ja kansalaisten, toimintaan.

Avaruustoimintaa voi harjoittaa vain valtion luvalla ja valvonnassa. Aarnikan mukaan suomalaiset satelliitit rekisteröidään kansallisesti ja ilmoitetaan YK:n rekisteriin, vaikka avaruuslaki ei ehtisikään voimaan ennen suomalaisten satelliittien laukaisua avaruuteen.

Avaruustoiminnan harjoittajien pitää jo tällä hetkellä toimittaa työ- ja elinkeinoministeriöön riskianalyysi, jonka pohjalta päätetään muun muassa mahdollisista lisävakuutustarpeista.

 

YK:n avaruusyleissopimuksen mukaan valtiolla on velvollisuus valvoa jatkuvasti yksityisten toimijoiden avaruustoimintaa. Marjaana Aarnikan mukaan valtion valvonta ja lupamenettelyt ovat keskeinen osa tulevaan avaruuslakiin kirjattavia kysymyksiä.

– Alan kehittyessä on tärkeää määritellä lain tasolla avaruustoiminnan edellytykset, kuten vastuukysymykset, valvonta sekä satelliittien rekisteröinti- ja lupamenettelyt, Aarnikka sanoo.

Aarnikan mukaan avaruuslain valmistelu on pysynyt aikataulussa. Tavoitteena on, että lakiluonnos saataisiin lausuntokierrokselle kesäkuun loppuun mennessä.

Suomen liittyminen YK:n avaruusesineiden rekisteröintisopimukseen on myös valmisteilla rinnakkain avaruuslain valmistelun kanssa.

Näillä näkymin Suomesta tulee avaruusvaltio kesäkuussa, kun Suomeen rekisteröity Aalto-1 laukaistaan viimein avaruuteen. HÄSA

Tuoreimpia artikkeleita