Kanta-Häme

Suomi kaipaa luottamusta

Viestintätoimisto Tekirin neuvonantajan Mikael Pentikäisen mukaan suomalainen johtajuus on kriisissä.

– Johtajiin ei luoteta, ja yksi syy on se, että on liian paljon huonoa johtamista ja ahneutta. Siksi tarvitsemme lisää luottamusta. Se on mittaamattoman arvokasta sosiaalista pääomaa, joka ei synny itsestään.

Saatuaan viime toukokuussa potkut Helsingin Sanomien vastaavan päätoimittajan pallilta, Pentikäinen ryhtyi syvemmin pohtimaan luottamuksen olemusta. Ajatuksensa hän pukee kirjaksi, jonka Otava julkaisee ensi vuoden alkupuolella.

Pentikäinen erotettiin, kun hän ei enää nauttinut kustantajan luottamusta. Hän tunnustaa, ettei ilman potkuja kirjaa olisi tullut.

Pentikäinen tuottaa pettymyksen niille, jotka etsivät kirjasta syitä hänen erottamiselleen.

– Kirja on itsetutkiskelua ja samalla myös löytöretki luottamuksen olemukseen. Luottamusta on se, että on lojaali entisille työnantajilleen.

Kohut näyttivät median voiman

Kevan toimitusjohtajan Merja Ailaksen ja Helsingin huumepoliisin päällikön Jari Aarnion ympärillä vellonut kohu osoittaa Pentikäisen mukaan perinteisen median voiman.

– Kummassakin jupakassa korostuu luottamuksen merkitys, mutta tässä vaiheessa vielä ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Keva on ollut hyvin hoidettu yhtiö eikä se ole työeläkeyhtiöistä mikään palkkajohtaja. Palkankorotusten ja kalliimman asunnon vaatiminen näyttää ulospäin toki pahalta. Bemarista puhuttaisiin ehkä vähemmän, mikäli se ei olisi avomalli.

Paluuta vanhaan ei ole

Erokirjeessään Helsingin Sanomien toimitukselle Pentikäinen puhui ajasta, joka on lehdentekijöiden kannalta erittäin haastava.

– Paluuta vanhaan hyvään aikaan ei enää ole. Media joutuu kohtaamaan kovan kansainvälisen kilpailun verkkomaailmassa. Taloustilanne on vaikea ja lehdistö tuli arvonlisäveron piiriin viime vuonna. Se pahensi tilannetta ja sen ajoitus oli onneton.

Pentikäinen perää nyt valtiovallalta vastaantuloa, vaikka se ei voikaan pelastaa mediataloja.

– Lehtitilausten arvonlisävero pitäisi määräajaksi palauttaa takaisin nollaan. Samalla pudotettaisiin digitilausten arvonlisävero samalle tasolle kuin lehtitilaukset. Lisäksi olisi mietittävä, millä tavalla kaupallinen media ja Yleisradio voisivat tehdä yhteistyötä.

– Yksi vaihtoehto olisi, että lehtitalot lähtisivät tekemään Yleisradiolle uutisia. Vastineeksi osa Yleisradion omasta uutistuotannosta olisi lehtien käytössä.

Tabloidiin siirtyminen ei ole Pentikäisen mukaan ratkaisu lehtitalojen ongelmiin.

– Tabloid on käytännöllisempi asia kuin perinteinen broadsheet. Tabloidiin siirtyminen on iso muutos, se pitää tehdä kunnolla. Kriittinen asia on, millä tavalla ilmoitusten hinnoittelu kyetään miettimään uusiksi. (HäSa)