Suomi on parin heikomman sijoituksen jälkeen noussut lehdistönvapauden kakkosmaaksi. Edellä on vain Norja, joka sijoittui nyt kolmatta vuotta peräkkäin ykköseksi Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapausindeksissä.
Maailmalla lehdistönvapauden tilanne on kuitenkin heikentynyt huolestuttavaa tahtia. Median vapaus on RSF:n mukaan heikentynyt niin autoritäärisillä alueilla kuin perinteisesti turvallisissakin maissa. Esimerkiksi Ranskassa toimittajat ovat joutuneet tekemään keltaliivien mielenosoituksissa työtään henkivartijoiden suojeluksessa.
Presidentti Donald Trumpin vihamielisyys toimittajia kohtaan on pudottanut Yhdysvallat kolme sijaa alaspäin. Yhdysvallat päätyi sijalle 48, eli se on pudonnut indeksissä ensimmäistä kertaa ongelmamaiden ryhmään.
Venäjä putosi jälleen yhden sijan alaspäin ja on nyt sijalla 149. Kreml on vaikeuttanut median toimintaa pidättämällä toimittajia ja säätämällä uusia, sananvapautta kaventavia lakeja.
RSF pitää huolestuttavana kehitystä, jossa toimittajiin kohdistuva vihapuhe ja maalittaminen alkaa muuttua väkivallalla uhkailuksi ja väkivallaksi. Toimittajiin kohdistuu nyt enemmän tappouhkauksia kuin koskaan. Viime kesänä Yhdysvalloissa ampuja tappoi Capital Gazetten uutistoimituksessa neljä työntekijää.
Vuosi ilman kupruja paransi Suomen sijoitusta
Suomi oli vertailun ykkönen vuodesta 2010 eteenpäin peräti kuusi kertaa peräkkäin. Vuonna 2016 Suomi putosi kolmanneksi, kun pääministeri Juha Sipilä (kesk.) suuttui Yleisradiolle ja yritti puuttua sen toimintaan. Seuraavana vuonna Suomen sijoitus oli neljäs, mikä johtui muun muassa Helsingin Sanomien toimittajan kotiin tehdystä kotietsinnästä. Viime vuonna vastaavia kupruja ei ole ollut, joten Suomen sijoitus koheni.
– Syynä Suomen aseman palautumiseen on se, että meillä ei viime vuoden aikana ole ollut tapahtumia jotka olisivat asettaneet lehdistön vapauden tilanteen kyseenalaiseksi tai aiheuttaneet mainehaittaa, sanoo Jarmo Mäkelä, joka on Toimittajat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja Suomessa.
Mäkelä kertoi STT:lle, että Suomi on myös saanut myönteistä mainetta siitä, että toimittaja Jessikka Aron vainoajat saivat oikeudessa tuomion. Järjestö pani merkille myös Helsingin Sanomien lehdistönvapauskampanjan, joka järjestettiin viime kesänä Trumpin ja presidentti Vladimir Putinin tapaamisen yhteydessä.
Ensi vuoden sijoitus saattaa kuitenkin olla uhattuna toimittaja Johanna Vehkoon kunnianloukkaustuomion takia, jonka hän sai Oulun käräjäoikeudelta. Vehkoo oli Facebook-päivityksessään luonnehtinut oululaista kunnanvaltuutettua ja maahanmuuttovastustaja Junes Lokkaa rasistiksi ja natsipelleksi.
Mäkelän mukaan myös tämä tapaus vaikuttaa siihen, miten lehdistönvapauden katsotaan toteutuvan Suomessa. Hän kertoi, että RSF on jo kysynyt häneltä tapauksesta.
– Maailmalla yleistyy käytäntö, että mitä erilaisimmista syistä nostetaan oikeudenkäyntejä toimittajia vastaan, tarkoituksena pelotella heitä. Tämä ei ehtinyt vaikuttaa indeksiin, mutta ensi vuonna katsotaan kyllä suurennuslasilla, mitä tässä lopullisesti päätetään. Tämä ei ole mikään pikkujuttu. Niille, jotka tämän päätöksen ovat tehneet, ei ole tullut mieleenkään, minkälainen mainehaitta tästä voi aiheutua, Mäkelä sanoi.
