Kanta-Häme

Suomi nousuun kaivoksilla?

Käännetään Talvivaara meille voitoksi. Se on ainoa tie menestykseen.

Näin kehottaa Geologian tutkimuskeskuksen pääjohtaja Elias Ekdahl, joka uskoo Suomen mahdollisuuksiin nousta kestävän kaivosteollisuuden edelläkävijämaaksi.

Hänen mukaansa tulevaisuudessa kaivostoiminta porautuu entistä enemmän maan alle ja ympäristölle haitallisista avolouhoksista luovutaan.

– Tähtäimessä on näkymätön ja saasteeton kaivannaisteollisuus. Suomella on cleantech-maana hyvin suuret mahdollisuudet luoda siitä uutta bisnestä. Tämä on niitä ainoita aloja, joka tällä hetkellä tuo Suomeen investointeja, Ekdahl sanoo.

Viime vuosina Suomeen on avattu lukuisia uusia kaivoksia, joihin on investoitu noin 1,3 miljardia euroa.

– Tulevina vuosina investoinnit voivat nousta 3–4 miljardiin, Ekdahl ennustaa.

Hän näkee puhtaan kaivosteollisuuden myös arvokkaana vientituotteena. Ekdahl muistuttaa, että Suomi ja Ruotsi hallitsevat jo nyt 80 prosenttia maailman kaivosteknologiasta.

– Käytännössä lähes jokaisessa maailman kaivoksessa on siis käytössä meillä tai naapurimaassa valmistettuja koneita.

Maaperä täynnä eri metalleja

Kaivosalaa pidettiin pitkään auringonlaskun alana, minkä vuoksi Suomessa muun muassa lopetettiin alan koulutusta.

Aasian markkinoiden kehitys on kuitenkin muuttanut suunnan. Metalliteollisuus tarvitsee kasvavassa määrin kierrätysmateriaalien rinnalla myös uutta raaka-ainetta.

Lähes puolet maailman metalleista menee tätä nykyä Kiinan kulutukseen.

– Entistä enemmän tarvitaan hightech-metalleja, joihin lähes kaikki uusi teknologia perustuu. Niitä etsitään nyt kovaa vauhtia myös Suomesta, Ekdahl sanoo.

Hänen mukaansa Suomen kivilajisto on samanlaista kuin Kanadassa, Australiassa ja osassa Afrikkaa.

– Tämä alue on alietsittyä, vaikka maaperässämme on paljon eri metalleja eri teollisuusalojen käyttöön,

Uusi Petsamo Natura-alueella

Erityisen innostunut Ekdahl on Sodankylän esiintymästä, josta kanadalais-englantilainen yhtiö on löytänyt jopa 3–4 prosenttisia nikkelipitoisuuksia, saman verran kuparia sekä myös kultaa ja platinaa.

– Perustellusti voidaan puhua jo uudesta Petsamosta, Ekdahl sanoo.

Ongelmallista valtauksen hyödyntämiselle on kuitenkin se, että se sijaitsee aivan Natura-alueen kupeessa.

Ekdahlin mukaan vihreä kaivostoiminta mahdollistaa myös tulevaisuudessa myös tällaisten kohteiden käytön. Kaivostoiminnan tulee olla cleantechia alusta loppuun.

– Kaikki se työ, mitä Talvivaarassa tehdään nyt maan päällä, tapahtuu jatkossa maan alla. Muutama uraanikaivos Kanadassa tekee jo tätä, Ekdahl sanoo.

Yritysstipendit jakoon

Ekdahl puhui tiistaina Lammin biologisen aseman Ympäristötutkimuksen säätiön vuotuisella Ympäristölounaalla.

Tilaisuudessa jaettiin säätiön tämänvuotiset stipendit, joilla tuetaan lupaavien nuorten tutkijoiden väitöskirjatöitä.

Tänä vuonna joukossa oli ensi kertaa mukana myös yritysten nimikkostipendejä, joita antoivat Lammin säästöpankki, Nordea ja Voglia sekä Lammin Betoni. Kaikki stipendit ovat tuhannen euron arvoisia. (HäSa)

Päivän lehti

7.4.2020