Kanta-Häme

Suomi odottaa Venäjän reaktiota

Jo alkuvuonna poliittista kuohuntaa herättänyt Baltops-sotaharjoitus jalkautuu kesäkuussa ensimmäistä kertaa Suomen maaperälle.

Puolustusvoimat odottaa Venäjältä jonkinlaista reaktiota tuhansien sotilaiden vyöryessä sen lähivesille ja lennellessä Itämeren yllä.

Suomalaisittain tärkein osuus viikon kestävässä operaatiossa on osaharjoitus Hankoniemessä ja sen edustalla. Muun muassa ammuntoja ja maihinnoususimulointia sisältävään harjoitukseen osallistuu joukkoja Suomen ja Ruotsin lisäksi Yhdysvalloista, Saksasta, Iso-Britanniasta, Hollannista ja Italiasta.

– Vahvasti uskon, että Baltops tulee kiinnostamaan venäläisiä, sanoo merivoimien esikuntapäällikkö, lippueamiraali Juha Vauhkonen.

EDUSKUNNASSA on kannettu huolta erityisesti siitä, millaisen signaalin manööveri antaa itään. Yhdysvaltain johtamassa harjoituksessa tehdään maihinnousu Venäjän lähialueella. Toki virallisesti harjoituksen tarkoitus on valmistautua kansainväliseen kriisinhallintatehtävään, ei suoriin sotatoimiin.

– Miten konkreettisesti Venäjä harjoitukseen reagoi, sitä on mahdotonta arvioida, Vauhkonen jatkaa.

Vasta hiljattain yhdysvaltalainen sota-alus joutui välikohtaukseen venäläishävittäjien kanssa eteläisellä Itämerellä Kaliningradin laivastotukikohdan edustalla. Hävittäjäkoneet syöksyivät vain metrien päässä amerikkalaislaivasta.

Vauhkosen mukaan Venäjän aktiivisuus Itämerellä on entisestään kasvanut jonkin verran. Mutta Venäjä ei ole ainoa.

– Pitää muistaa, että kokonaisuudessaan muidenkin maiden aktiivisuus on lisääntynyt, Vauhkonen muistuttaa.

Hän kiertää kysymyksen siitä, varautuuko Suomi jotenkin erityisesti Venäjän aggressioihin harjoituksen aikana.

– Puolustusvoimat suorittaa alueellisen koskemattomuuden valvontaa muutenkin päivittäin.

Baltops on massiivinen merellinen yhteisharjoitus, johon osallistuu kaikkiaan joukkoja noin paristakymmenestä maasta. Se huipentuu maihinnousuharjoitukseen Ruotsin Utössä.

Sitä ennen Suomessa harjoitus keskittyy Hangon vesille ja Syndaleniin muutaman päivän ajan. Sotilaita Suomen osaharjoitukseen osallistuu noin 600, ja nämä joukot tukeutuvat sota-aluksiin.

SAARISTOON saapuu kaksi yhdysvaltalaista, yksi brittiläinen ja yksi hollantilainen alus. Esimerkiksi suomalaiset joukot majoittuvat hollantilaisaluksella, joka myös kiinnittyy Hankoon. Alusten ja rannan väliä kulkevat paitsi veneet, myös miehistönkuljetuskopterit.

Suomi on osallistunut Baltopsiin 1990-luvulta lähtien. Vauhkonen kertoo, että pari viimeistä vuotta harjoitukseen on lähdetty hieman aiempaa suuremmalla joukolla.

Tänä vuonna harjoitukseen ottaa osaa miinalaiva Uusimaan lisäksi Uudenmaan prikaatin rannikkojääkärikomppania.

Vauhkosen mukaan Suomen saaristo antaa erinomaiset olosuhteet harjoitteluun.

Hän korostaa, että Suomi ei ole sotaharjoituksissa enää ainoastaan ottavana osapuolena, vaan jakaa myös omaa tietotaitoaan.

Vauhkonen luonnehtii Hankoniemeä otolliseksi paikaksi harjoitteluun myös siksi, että sota-alukset eivät aiheuta häiriötä Suomenlahden vilkkaalle poikittaisliikenteelle.

Merivoimat osallistuu kevään ja kesän aikana myös kolmeen muuhun kansainväliseen harjoitukseen.

– Kaikkiin harjoituksiin merivoimat lähtee Suomi-Ruotsi-yhteistyökärki edellä, Vauhkonen korostaa.