Kanta-Häme

Suomi on Pohjolan henkirikosmaa – täällä tapetaan syrjäkylillä, kun muissa Pohjoismaissa henki lähtee suurkaupungeissa

Kuvituskuva: Soile Toivonen

Suomessa tehdään Pohjoismaista eniten henkirikoksia suhteessa väestömäärään, vaikka trendi on ollut laskeva viimeiset 70 vuotta, selviää tuoreesta Pohjoismaiden henkirikoskatsauksesta.

–  Tilanne ei ole mikään pysyvä, mutta se on ollut pitkään tämäntyyppinen. Ero muihin Pohjoismaihin on pienentynyt, tutkija Martti Lehti Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista kertoo.

Tutkimuksen mukaan henki riistetään kaikissa Pohjoismaissa useimmiten yksityisasunnossa teräaseella. Suomessa yksityisasunnon osuus kuitenkin korostuu, ja täällä rikos tehdään syrjäkylillä tai maaseudulla. Esimerkiksi Ruotsin tilastoissa pistää silmään suurkaupungeissa ampuma-aseilla julkisella paikalla tehtyjen surmatöiden muita maita suurempi osuus.

Lehden mukaan yksi selitys Suomen mustille tilastoille löytyy historiasta.

–  Siihen on monia syitä. Suomessa on ollut 1900-luvulla paljon enemmän erilaisia kriisejä ja yhteiskunnalliset ristiriidat ovat olleet pahempia. Toisaalta meillä on ollut 1700-luvun puolesta välistä vertailukelpoista kuolemansyytietoa Ruotsin kanssa ja ero on ollut aika vakaa myös ennen 1900-luvun kriisejä ja niiden jälkeen, Lehti sanoo.

Osaselitys löytyy juomatavoista

Suuri osa henkirikoskuolleisuudesta Suomessa liittyy nykyään työelämän ulkopuolella olevien alkoholin suurkuluttajien alkoholisidonnaiseen väkivaltaan. Aiemmin humalassa tehtyihin tappoihin syyllistyivät kouluttamattomat työläismiehet. He olivat sosiaaliselta asemaltaan silloisessa yhteiskunnassa samantyyppinen ryhmä kuin työelämästä syrjäytyneet nykyään.

–  Pystymme hyvin määrittelemään sen, mikä ryhmä on ilmiön takana. Mutta minkä takia tämäntyyppistä kuolemaan johtavaa väkivaltaa on enemmän Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa, on vaikeampi kysymys, Lehti sanoo.

Lehden mukaan yksi selitys piilee juomatavoissa. Ei niinkään alkoholin kokonaiskulutuksessa, vaan esimerkiksi siinä, otetaanko lasilliset viiniä vai juodaanko kerralla koko pullo vähän väkevämpää. Se ei kuitenkaan selitä koko kuvaa.

–  Alkoholi on keskeinen näissä jutuissa nimenomaan Suomessa. Meidän juomatapamme ovat rajuja, ja henkirikokset on tutkimuksessa usein yhdistetty nimenomaan juomatapoihin, Lehti sanoo.

Kymmenessä vuodessa yli tuhat uhria

Suomessa henkirikoksen uhriksi on joutunut vuosina 2007–2016 yhteensä yli tuhat ihmistä. Väkiluvultaan noin neljä miljoonaa suuremmassa Ruotsissa määrä on noin 900.

Suomi on Pohjoismaisessa tilastossa eräänlainen kummajainen myös alueellisesti. Täällä henkirikoksia tehdään syrjäkylillä. Muualla Pohjolassa henkirikokset taas ovat yliedustettuna suurimmissa kaupungeissa.

Kun poikkeuksellista Norjan Utøyan terrori-iskua ei lasketa mukaan tilastoon, Lappi on 2000-luvulla ollut koko Pohjoismaiden maakuntien kärjessä henkirikosten määrässä väkilukuun suhteutettuna. Myös seuraavat kahdeksan mustinta maakuntaa löytyvät Suomesta, pääosin maan itä- ja keskiosista.

–  Meillä suurten kaupunkien rikostaso on sama kuin muissa Pohjoismaissa. Tässä menee läntisen ja itäisen raja. Meillä on samanlaista kuin Venäjällä, täälläkin ryypätään maaseudulla. Länsi-Euroopassa taas on lähiöväkivaltaa, ja henkirikostilastoissa yliedustetut siirtolaiset ovat usein suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi Ruotsissa siirtolaisten jengiväkivalta on kasvanut samalla, kun kantaruotsalaisten henkirikollisuus vähenee, selvittää Lehti.

Asiasanat