Kanta-Häme

Ratalinjauksen vatvominen lykkää päärataremontin ulos EU-rahoilta – "Kuka kantaa tästä vastuun?"

LVM: Suomi-radan linjausvaihtoehtoja vertailevan esiselvityksen tekeminen kestää kilpailutuksineen puolitoista vuotta. Yleissuunnittelu alkaa vasta sen jälkeen. Varsinainen rakentaminen ei enää ehdi EU-rahoituskaudelle 2021–2027. Maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen: "Kuka kantaa tästä vastuun?" Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.): "Tämä on aivan pimeää."
Suomi-radan tulevan ratalinjauksen selviämistä saadaan odotella vielä pitkään. Kuva: Esko Tuovinen
Suomi-radan tulevan linjauksen selviämistä joudutaan liikenne- ja viestintäministeriön mukaan odottamaan ensi vuoden lopulle asti. Varsinainen suunnittelu voi alkaa vasta sen jälkeen, näillä näkymin vuonna 2022. Kuva: Esko Tuovinen

Suomi-radan linjausvaihtoehtoja vertailevan esiselvityksen tekeminen kestää peräti puolitoista vuotta. Suomi-rata-neuvotteluryhmän vetäjä, johtaja Sanna Ruuskanen liikenne- ja viestintäministeriöstä (LVM) kertoo, että kilpailutus vie kuusi kuukautta ja varsinainen selvitys 12 kuukautta.

Vastakkain ovat nykyisen pääratakäytävän vahvistaminen ja uusi suora oikorata Tampereelta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Oikorataa on toivottu lähinnä Tampereella.

Kahden eri linjausvaihtoehdon selvittämisestä johtuva viivästys sinetöi lopullisesti sen, ettei päärataremontti ehdi EU:n seuraavalle rahoituskaudelle (2021–2027).

– Tämä on täysin käsittämätöntä, puhisee Kanta-Hämeen maakuntajohtaja Anna-Mari Ahonen.

– Kuka kantaa tästä vastuun? Suomen tärkeimmän ratayhteyden EU-rahoitus jää saamatta siksi, että pieni joukko ihmisiä haluaa väkisin neliöidä kolmiota.

Sari Rautio: ”Aivan pimeää”

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) harmittelee päärataprojektin uutta hidastemutkaa.

– Mikä ihme tässä voi olla näin vaikeaa? Tämä on aivan pimeää. Kuka tätä touhua johtaa? Pyörittävätkö ministeriön virkamiehet poliitikkoja, vai mistä tässä on kyse?

Rautio rinnastaa valtion pääratakompuroinnin sote-uudistuksen vaikeuksiin.

– Ensin tehdään jotain megalomaanista uudistusta, lopulta kaikki jää tekemättä.

Myös eräät osakassopimusneuvotteluihin osallistuneet pääratalaiset manaavat Hämeen Sanomille ajan ja rahan hukkaamista oikoratavaihtoehdon tarpeettomaan selvittelyyn.

Edessä monia pitkiä vaiheita

Suomi-radan suunnitteluyhtiön osakassopimukset käsitellään kuntien valtuustoissa maalis-huhtikuun aikana. Kilpailutus voidaan aloittaa vasta sen ja yhtiön perustamisen jälkeen, joten ratalinjaus ratkeaa alustavastikin aikaisintaan vuoden 2021 lopulla.

LVM:n mukaan suunnitteluyhtiön omistajat päättävät esiselvitysten valmistuttua yhtiökokouksessa, kumpi linjausvaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen asti. Lopullisen päätöksen linjauksesta tekee aikanaan valtio, viime kädessä eduskunta. Ensimmäinen varsinainen suunnitelmavaihe eli yleissuunnitelman tekeminen voi alkaa vasta linjauksen ratkettua, käytännössä vuonna 2022. Se kestää useita vuosia, samoin sitä seuraava ratasuunnitteluvaihe. Niiden välissä tehdään vielä ympäristövaikutusten arviointi.

Lentoradan osalta saatetaan päästä liikkeelle nopeammin, sillä sen linjauksesta kaikki osakkaat ovat yhtä mieltä. Pasilasta lentoaseman kautta Keravalle kulkevan Lentoradan rakentaminen on koko Suomi-ratahankkeen kärki.

EU-rahaa voidaan saada nyt vain 11,5 miljoonaa

Suomi-radan suunnittelukuluihin haetaan EU:n CEF-rahoitusta, jonka hakuaika päättyy 26. helmikuuta. LVM:n Ruuskasen mukaan tukea haetaan tässä vaiheessa vain 23 miljoonan euron kokonaisuudelle, josta EU-rahoituksen osuus voi olla korkeintaan puolet.

– Tukiehtojen mukaan hankkeen, jolle tukea haetaan, tulee valmistua vuoden 2023 loppuun mennessä, hän taustoittaa.

Loppuosan EU-rahoituksen hakeminen jää myöhemmille CEF-kierroksille. Suomi-radan suunnittelukustannukset ovat arviolta 150 miljoonaa euroa.

Kanta-Hämeen kunnille jää mahdollisuus irtautua yhtiöstä

LVM:n Ruuskasen mukaan esiselvitysvaihe tuottaa molemmista ratalinjausvaihtoehdoista toteutuskelpoiset linjaukset, tekniset suunnitelmat, tiedot potentiaalisista ympäristöriskeistä, määrä- ja kustannuslaskennan, alustavan liikenteellisen suunnitelman, alustavan juna-aikataulutuksen sekä vaikutusarvioinnin (muun muassa maankäyttö ja kysyntä- ja tarjontaennusteet).

LVM vahvistaa, että Kanta-Hämeen kunnilla on mahdollisuus irtautua hankeyhtiöstä, mikäli yhtiö päätyykin loppujen lopuksi suunnittelemaan uutta suoraa oikorataa. HÄSA

Hämeenlinnan osuus on 1,89 miljoonaa euroa

Suomi-rata-hankeyhtiön osakkaiden maksuosuudet:

Suomen valtio (osuus 51 %) 78,90 M€

Helsingin kaupunki 22,20 M€

Finavia Oyj 16,00 M€

Tampereen kaupunki 11,10 M€

Vantaan kaupunki 11,10 M€

Lahden kaupunki 3,37 M€

Jyväskylän kaupunki 1,98 M€

Hämeenlinnan kaupunki 1,89 M€

Porin kaupunki 1,19 M€

Vaasan kaupunki 0,95 M€

Oulun kaupunki 0,90 M€

Seinäjoen kaupunki 0,88 M€

Riihimäen kaupunki 0,81 M€

Lempäälän kunta 0,65 M€

Akaan kaupunki 0,47 M€

Nokian kaupunki 0,47 M€

Janakkalan kunta 0,46 M€

Ylöjärven kaupunki 0,46 M€

Kangasalan kaupunki 0,44 M€

Pirkkalan kunta 0,27 M€

Oriveden kaupunki 0,13 M€

Vesilahden kunta 0,06 M€

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Lue myös: Vaikeat neuvottelut pääradan yhtiöstä saatiin vihdoin maaliin – Kanta-Hämeen rintama piti

 

 

Päivän lehti

28.2.2020