Kanta-Häme

"Suomi sai liian hyvän diilin"

Hollannin suurlähettiläs Henk Swarttouw kiipeää vastikään Suomeen saapuneen Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunun päälle.

Hän myöntää, että Hollannissa kadutaan päätöstä myydä 2000-luvun alussa modernisoidut vaunut tarvikkeineen Suomelle.

– Siellä ajatellaan, että Suomi sai vähän liian hyvän diilin. Myyntihetkellä maailma näytti vähän erilaiselta, Swarttouw sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tankkeja tarvitaan Suomessa.

– Täältä käsin ne turvaavat myös meidän turvallisuuttamme – toisin kuin jos ne olisi myyty Argentiinaan tai jonnekin muualle.

Swarttouw osallistui keskiviikkona Parolannummen Panssariprikaatissa tilaisuuteen, jossa esiteltiin maavoimien viimeisimpiä hankintoja.

Puolustusministeriön ylijohtaja Jukka Juuti pitää Suomen ajoitusta poikkeuksellisen hyvänä.

– Vielä pari vuotta sitten ihmeteltiin, kuka haluaa kylmän sodan aikaisia vempeleitä. Nyt niitä ei enää saa mistään, Juuti toteaa.

Suomi sai sata vähän käytettyä Leopard 2A6:sta varaosineen ja tarvikkeineen Hollannista 200 miljoonalla, kun vanhojen 2A4 -taistelupanssarivaunujen modernisointi olisi maksanut vähintään 500 miljoonaa ja täysin uusien hankinta vähintään miljardin.

Jalkaväen tarkastaja Jukka Valkeajärvi on tyytyväinen Suomen linjaan, jossa panssaripuolustuksen tarvetta ei missään vaiheessa kyseenalaistettu.

– Aavikolla käyty Irakin sota välitti kuvan, että taisteluvaunujen aika on ohi, vaikka meillä olosuhteet ovat täysin erilaiset. Kun uusia kriisejä tuli Eurooppaan, tilannekuvasta tuli myös Nato-maissa realistisempi.

Valkeajärvi pitää tärkeänä, että myös vanhat 2A4:t säilyvät käytössä ja kaikki 1980-luvun Pasi-panssariajoneuvot modernisoidaan.

– 300 Pasista 70 on päätetty modernisoida. Patrian kanssa on optio myös lopuista, mutta päätöstä ei ole vielä tehty, Valkeajärvi sanoo.

Maavoimien komentaja Seppo Toivonen kuvailee viimeisimpiä materiaalihankintoja morsiamen hääasusta tutuin termein: joukossa on vanhaa, lainattua ja uutta.

Merkittävä osa Suomen kalustosta on vanhentumassa. Niiden käyttö ei ole enää turvallista tai tehot eivät riitä moderniin sodankäyntiin.

– Suurimmat haasteet ovat ilma- ja panssarintorjunnassa. Lisäksi tulenkäytön uudistaminen on saatava käyntiin ensi vuosikymmenen alussa, Toivonen esittää.

Hänen mukaansa tulevat hankinnat on kohdennettava lähinnä uuteen materiaaliin, koska kunnollista käytettyä kalustoa ei enää ole juurikaan tarjolla.

– Euroopan turvallisuustilanteen muututtua mahdollisuudet vastaaviin edullisiin hankintoihin ovat kaventuneet.

Lisäksi on ratkaistava kysymys jalkaväkimiinoista. Suomi liittyi 2000-luvulla jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen

Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) on käynnistänyt selvityksen niiden korvaamisesta uusituilla miinatyypeillä.

– Tässä tullaan sopimuksen tulkintoihin, selkeää vastausta kysymykseen ei vielä ole. Se on kuitenkin selvää, että paluuta perinteisiin jalkaväkimiinoihin ei enää ole, Toivonen sanoo. LM–HÄSA

Päivän lehti

9.4.2020