Kanta-Häme

Suomi vetäytyi kuoreensa

Ministerit ehtivät entistä harvemmin ulkomaille. Soini on matkakuningas. Nykyhallitus matkustaa enimmäkseen lähelle, eniten Brysseliin.
 

Vierailut etenkin Venäjälle ovat vähentyneet kauppapakotteiden ja vastapakotteiden jälkeen. Lännen Median keräämien tietojen mukaan Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ministerit ovat tehneet Venäjälle tähän mennessä vain kolme matkaa.

Pääministeri itse kävi tammikuussa tapaamassa kollegaansa Dmitri Medvedeviä Pietarissa. Lisäksi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) ja sisäministeri Petteri Orpo (kok.) ovat käyneet kumpikin kerran Moskovassa. Orpon matka liittyi Suomen ja Venäjän raja-asioiden selvittelyyn. 

Suomalais-venäläisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Jaana Rekolaisen mukaan ministerivierailut ovat hyvin tärkeitä Venäjän-kaupan kannalta.

– Kun ministeri on avaamassa yritysten ovia, siitä tulee vetoapua viennille. Suurlähettilään ja pääkonsulin työskentelylle ei ole rajoitteita, joten he ovat vierailleet monissa kaupungeissa aina Samaraa ja Jekaterinburgia myöten.

Kataisen hallitus ehti ensimmäisen vuotensa aikana vierailla naapurimaassa 15 kertaa. Tuolloin Yhdysvalloissa käytiin ensimmäisen vuoden aikana 11 kertaa, nyt siellä on vierailtu kuudesti. Ulkoasiainministeri 

Timo Soini (ps.) on ehtinyt jo kolmesti Yhdysvaltoihin.

Yhteensä ministerit ovat ehtineet ulkomaille alle 200 kertaa. Tarkasteltu ajanjakso oli kesäkuusta 2015 maaliskuun puoliväliin 2016. 

Kataisen hallitus teki ensimmäisenä vuotenaan yli 300 ulkomaanmatkaa. Silloin ministereitä oli 19, nyt heitä on 14 (Kaleva 2.7.2012).

Entinen ulkoasianministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kertoo sanoneensa jo hallitusta muodostettaessa, että ministereiden määrän vähentämisestä on seurauksia.

– Sipilällä oli insinöörimäinen ajatus siitä, että johtokunnan ei kannata olla suuri. Alussa puhuttiin jopa kahdestatoista salkusta. Sanoin sen johtavan siihen, etteivät ministerit pääse kaikkiin kohteisiin, joihin pitäisi. 

Esimerkiksi Kimmo Tiilikaisella (kesk.) on hoidettavanaan kaksi neuvostoa, joista pelkästään maa- ja metsätalousministeriön EU-asioiden hoitamiseen kuluu paljon aikaa. Tiilikainen onkin vieraillut kautensa aikana Brysselissä seitsemän kertaa ja lisäksi Luxemburgissa viisi kertaa. 

Yhteensä Tiilikainen on tehnyt 18 matkaa. Laskettaessa on otettu huomioon se, että hän on pystynyt kahdesti jatkamaan Brysselistä suoraan Luxemburgiin tai toisin päin. Näissä tapauksissa matkoja ei ole laskettu kahteen kertaan.

Bryssel on ylivoimaisesti suosituin ministerimatkojen kohde. EU:n pääkaupunkiin oli maaliskuun puoliväliin mennessä matkustettu 67 kertaa ja Luxemburgiin, jossa on myös EU-kokouksia, 23 kertaa. Muissakin maissa järjestetään tärkeitä tapaamisia.

– Erityisesti ulkoministerin kalenteri täyttyy kokouksista, joissa on oltava ministeritason edustus paikalla, Tuomioja selittää.

Lisäksi kotimaassa on ollut tapahtumia, jotka on pitänyt hoitaa nopeasti ja jotka ovat vaatineet läsnäoloa. Esimerkiksi turvapaikanhakijat sekä sote-ratkaisun ja yhteiskuntasopimuksen hiominen ovat pitäneet hallituksen kiireisenä.

Ulkopoliittisen instituutin globaali turvallisuus -ohjelman johtaja Mika Aaltola uskoo, että matkat ovat voineet vähentyä säästöpaineiden takia.

– Nokian alamäki ja eurokriisi ovat vähentäneet taloudellisia syitä lähteä ulkomaille. Lisäksi Venäjän ongelmat vaikuttavat.

– Voi olla myös arastelua. Matkoista revitään aina isot otsikot, ja turvallisuusneuvostokampanjan hinnasta kohistiin aikanaan paljon.

Erkki Tuomioja puolestaan ei usko, että säästöpaineet näkyisivät hallituksen tekemien ulkomaanmatkojen vähenemisenä. Hän pitää matkustamista yhtenä edellytyksenä ministerintehtävän kunnolliselle hoitamiselle.

– Toki iltapäivälehdistö vanhanaikaisesti paheksuu matkustamista, mutta en usko, että se on vaikuttanut hallituksen matkusteluun. Huvimatkoja ei ole tehty enää pitkiin aikoihin. Vielä 1960-luvulla 

Ahti Karjalainen lähti YK:n yleiskokoukseen laivalla, ja matka kesti viisi päivää.

Nykyisin olisi tekniset edellytykset pitää osa kokouksista videokonferensseina. Tuomioja huomauttaa, että kasvokkain kohtaamista moitteettomatkaan yhteydet eivät korvaa.

Aaltolan mukaan tilastosta voi päätellä, että Suomi vetäytyy kuoreensa.

– Suomi on vetäytynyt kuin siili muulta maailmalta piiloon. Reagoimme enää vain silloin, kun on jokin ongelma tai kriisi. Emme tavoittele globaalia huomiota, joka ennen oli meille tärkeä asia. On säikähdetty kriisejä.

Nyt kerätty tilasto on varsin lyhyeltä ajalta. Suuntaa-antavia arvioita voi kuitenkin tehdä.

Yksi tapa on katsoa, mihin maihin tai maanosiin on matkustettu vähän. Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen huomaa, että Latinalainen Amerikka puuttuu listalta. Hän seuraa Brasilian tapahtumia tarkoin.

– Aiemmin siellä käytiin paljon, koska Brasilia oli nouseva maa. Tosin heti tämän laskennan jälkeen opetusministeri lähti Brasiliaan. 

Ministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) oli Brasiliassa maalis-huhtikuun vaihteessa tekemässä suomalaista opetusalaa ja yrityksiä tunnetuiksi.

– Myös Arabiemiraattien kaupallinen merkitys on lisääntynyt. Luulisi, että se näkyy tilastoissa, Teivainen ihmettelee.

Arabiemiraatteihin on matkustanut ainoastaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.). Lisäksi elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) on vieraillut Abu Dhabissa maailman talousfoorumissa lokakuussa.

Aaltola kiinnittää huomiota samoihin asioihin. Etelä-Amerikka on kuitenkin muuttunut paljon Kataisen hallituksen ajoista.

– Brasilian taloudellinen lama vaikuttaa ilman muuta. Silloin haluttiin turvallisuusneuvoston jäsenyys, ja kun hanke loppui, matkustelu väheni.

Aaltola ihmettelee kyllä, miten matkat heijastelevat erilaista asennetta maailman talouteen ja politiikkaan.

– Nyt tässä näkyvät Ukrainan kriisin vaikutukset, perinteinen ulkopolitiikka ja se, mitkä ovat poliittisesti meille tärkeät maat: Venäjä, Euroopan tietyt valtiot, Pohjoismaat ja Yhdysvallat. 

– Taloudellista kasvua on Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Aiemmin uusia markkinoita haettiin kaukomailtakin ja Suomelle oli tärkeää, että muut huomasivat meidät. LM-HäSa