Kanta-Häme Hattula

Suontaan kartanoa ei hallita palleilla – Ellen Rydbeck johtaa feminististä tilaa

Ellen Rydbeck, 29, on matkustanut ja nähnyt paljon. Nyt on aika palata juurille sukutilalle Hattulaan.
Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Suontaan kartanon sisäpihalla aika pysähtyy kuin englantilaisessa pukudraamassa. Vankkaa ja korkeaa punaista tiiliseinää riittää kauas ja laitumelta kuuluu vaativa ammunta.

Kun tila tuli Rosenlewin suvun omistukseen 101 vuotta sitten, oppia käytiinkin hakemassa Britanniasta. Silloin tila oli yksi Suomen moderneimmista.

Ellen Rydbeck kulkee Leo-koira kintereillään ja juttelee työntekijöille. Hänestä tulee talon seuraava emäntä, kun sukupolvenvaihdos tehdään vuoden vaihteessa.

Viimeiset 30 vuotta tilan johdossa on ollut Rydbeckin äiti Cecilia Rosenlew.

Ellen Rydbeck nauraa, että Suomessa tila on poikkeus ja varsin feministinen. Tilaa johtaa nainen, jonka tytär on ottamassa ohjat. Lisäksi tilalla kasvatetaan emolehmiä ja harrastetaan ratsastusta kolmella tammalla. Leo-koiralla ja parilla sonnilla sentään on pallit.

– Äiti on raivannut tietä alalla. Minulle jatkaminen on helppoa. Kaiken, minkä osaan, olen oppinut äidiltä, vaikka tämä on perinteisesti keski-ikäisten miesten laji.

Pienestä pitäen tilan töissä

Ellen Rydbeck vierastaa sanaa emäntä. Enemmän hän kokee olevansa tilallinen.

Rydbeckin äiti on ensimmäinen Suontaan kartanon vetäjä, joka on asunut tilalla. Ellen puolestaan on ensimmäinen, joka on kasvanut tilalla ja oppinut tilan töihin.

Moni asia tilalla muistuttaa sadan vuoden takaisesta elämästä. Tuolloin hevosia käytettiin työhevosina, ja talli oli iso. Nykyään valtavassa tallissa ovat talon kolme harrastustammaa. Tilan mailla sijaitsevat entiset henkilökunnan talot on nykyään vuokrattu ulkopuolisille.

Henkilökunnan ruokalaankin mahtuisi vaikka 50 henkeä, mutta nykyään tilalla työskentelee Rosenlewin ja Rydbeckin lisäksi kolme vakituista työntekijää. Tarpeen vaatiessa kaikki viisi voivat lounastaa omassa pöydässään.

– Meillä on ihan valtavan hyviä ja ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka ovat opettaneet minulle paljon uutta.

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

“En lähde enää mihinkään”

Rydbeck on lapsesta asti tiennyt, että hän haluaa jatkaa tilanhoitoa. Opiskeluiden lomassa hän on viihtynyt tilan töissä.

Rydbeck kävi peruskoulunsa Parolassa ja lukion Helsingissä. Hän valmistui kauppatieteiden maisteriksi Hankenilta vuonna 2015.

Konttoritöissä Kiinassa, Amerikassa, Ruotsissa ja Helsingissä Rydbeck on kaivannut raitista ilmaa ja fyysisiä maatilan töitä.

– Olen tehnyt kaikkea muuta, koska olen tiennyt palaavani tänne.

Paluupäivämäärä on kuitenkin elänyt elämäntilanteiden mukana.

– Viime kesänä muutin Ruotsista Suomeen, ja Helsingissä alkoi tuntua siltä, että haluan kotiin.

Helmikuussa Rydbeck muutti Hattulaan tilan toiseen päätaloon ja jatkoi osa-aikaisena yrityskehittäjätöitään Helsingissä elokuun loppuun.

Nyt Rydbeckistä tuntuu hyvältä.

– En lähde enää mihinkään. Nyt voin satsata kaiken energian tänne.

Rydbeck nauraa äitinsä turhan usein vitsailevan sukupolvenvaihdoksella.

– Äiti puhuu siitä jos-etuliitteellä, minä kun. Saa nähdä, kummalle se on sitten todellisuudessa vaikeampaa, äidille vai minulle.

Vastuullista lihaa

Ratkaisu ei merkitse pysähtymistä. Nykypäivänä maataloudessa on pysyttävä hereillä ja ideoitava uutta pysyäkseen mukana kilpailussa.

Suontaan kartano oli pitkään lypsytila. Vuonna 2006 tila keskittyi emolehmätuotantoon. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että tila myy vasikoita. Emot poikivat keväällä, ja toukokuussa emot ja vasikat pääsevät laitumelle. Laitumella on myös sonneja, jotka astuvat emät. Lokakuussa vasikat erotetaan emoistaan ja myydään.

Ellen Rydbeckille tuttua on eläinten kanssa toimiminen. Nyt kun hän on perehtynyt tarkemmin tilan hoitoon, hän on innostunut viljelystä ja näkee sen uusin silmin.

Tila siirtyy ensi vuonna luomutuotantoon. Rydbeck ei näe luomutuotantoa kivuttomana ratkaisuna. Hänen mielestään luomua pitäisi kehittää ja korjata tuotannossa olevia virheitä.

– Esimerkiksi eläinpuolella ei saa käyttää tiettyjä lääkkeitä, eikä korvaavia lääkkeitä ole luomutuotannolle. Sellaisia pitäisi kehittää.

Julkisuudessa keskustellaan paljon kotimaisesta ruokatuotannosta. Samoin lihankulutuksesta ja tarpeesta vähentää sitä. Rydbeck näkee asian myönteisenä, sillä kun ruokatuotanto on kotimaassa, voidaan sitä myös valvoa ja siihen vaikuttaa.

– Keskustelu on tervetullutta. Itse haluan olla tuottamassa vastuullista lihaa. Toivottavasti keskustelu ei polarisoidu, vaan pohjautuu enemmän tutkimustuloksiin. Itse haluan pitää tilan ovet avoinna ja kertoa, mitä teemme ja miten.

Rydbeck toivoo Suontaan kartanon olevan jatkossakin alan kehittäjä.

– Oma tila on tietenkin tärkein, mutta olen kiinnostunut ylipäätään ruokamarkkinoista. Olen utelias, mitä muualla tapahtuu. Meidän pitää pystyä reagoimaan asioihin.

Aina töissä ja vapaalla

Tilallisen elämä eroaa yritysbisneksestä muun muassa siinä, että vuotta ei ajatella kvartaaleissa vaan tavoitteet ovat aina pidemmällä kuin seuraavassa sadossa.

– Tulee aina uusi kevät, uusi syksy, uudet vasikat.

Suontaan kartanossa Rosenlewit ovat pitäneet elämää yllä yli sata vuotta. Elämäntyyli ja työkulttuuri ovat periytyneet.

– Olen aina töissä, mutta tavallaan aina vapaalla. Joka aamu herätessäni ja kävellessäni ulkona mietin, että vitsit tämä on hienoa. HÄSA

Ellen Rydbeck

29-vuotias

Perhe: äiti Cecilia Rosenlew, isä Richard Rydbeck ja veli sekä koira ja kissa.

Tilalla asuu edelleen isoisä Gustav Rosenlew, Cecilia Rosenlew ja Ellen Rydbeck.

Harrastaa: crossfittiä, ratsastusta ja metsästystä.

Uusi juttu: Aloittanut lentoharrastuksen pienkoneella isoisän ja enon jalanjäljissä.

Suontaan kartano

Hattulassa. Tila sijaitsee kahden suon välissä, josta juontaa nimi Suontaan kartano.

Tilalla on 75 emolehmää, vasikoita 150-160 ja XX sonnia.

3 hevosta harrastuskäyttöön.

Kenttävalmentaja Seppo Laine pitää tilalla kenttävalmennuksia.

Kerran kesässä tilalla järjestetään ratsastuskisat talkoilla.