Kanta-Häme

Suoratoistopalveluista tihkuu muusikoille pääosin vain roposia – "Tyypit olivat oikeaan aikaan liikkeellä"

Äänitteet eivät juuri enää lyö leiville, mutta tukevat elintärkeää keikkamyyntiä. Paleface on nähnyt murroksen omalla urallaan.
Paleface-taiteilijanimellä tunnetun Karri Miettisen mielestä sosiaalinen media on osaltaan hieman demografisoinut musiikin kenttää, vaikka sielläkin isoimpien artistien koneet ovat rasvatuimmat. Hän suree radiokanavien kaventuneita soittolistoja, mutta toisaalta suoratoistopalvelujen ansiosta musiikki leviää nopeammin kuin koskaan. "Ikinä ei voi tietää, mikä lähtee vetämään." Kuva: Aino Haili
Paleface-taiteilijanimellä tunnetun Karri Miettisen mielestä sosiaalinen media on osaltaan hieman demografisoinut musiikin kenttää, vaikka sielläkin isoimpien artistien koneet ovat rasvatuimmat. Hän suree radiokanavien kaventuneita soittolistoja, mutta toisaalta suoratoistopalvelujen ansiosta musiikki leviää nopeammin kuin koskaan. "Ikinä ei voi tietää, mikä lähtee vetämään." Kuva: Aino Haili

Kun Paleface julkaisi kymmenen vuotta sitten levyn Helsinki–Shangri-la, sitä myytiin kuukaudessa 10 000 cd:tä.

– Pääsin vielä maistamaan sitä vanhan ajan levymyyntiä, Paleface-taiteilijanimellä tunnettu Karri Miettinen sanoo.

Miettisen mukaan levyn nimikkokappaletta soitetaan Spotify-suoratoistopalvelussa edelleen 50 000 kertaa kuukaudessa, mutta eroa entiseen hän kuvaa radikaalisti: nykyään kärjistetysti musiikki ”annetaan ilmaiseksi”.

Hämeenlinnalaislähtöinen Miettinen peilaa noin 20 vuoden kaarta, jonka hän on ollut musiikkialalla.

Uran alussa pystyi luottamaan, että levymyynnistä palautuu merkittävä korvaus, jonka avulla pystytään tekemään studiosessioita, Miettinen kertoo.

– Kun levymyynti alkoi romahtaa ja isot levy-yhtiöt olivat lirissä, Spotifyn tyypit olivat oikeaan aikaan liikkeellä, Miettinen sanoo.

Tämä tarkoitti, että tilanteen vuoksi sopimuksista tuli sisällöntuottajien kannalta epäedullisia.

”Kaikista virroista tulee jotain”

Miettinen muistuttaa, että Spotify-tuloihin luonnollisesti vaikuttaa paljon myös se, kuinka laaja artistin tuotanto palvelussa on.

– Itse voin luottaa siihen, että korvausta tulee jonkin verran, kun levytyksiä on jonkin verran ja kaikkea striimataan vähän.

– Kaikista virroista tulee jotain tuloa, mutta edelleen Teosto ja radiosoitto on se, millä musiikista saa rahaa keikkapalkkioiden lisäksi.

Äänitteillä on uudenlaista merkitystä

Muusikkojen liiton lakiasiainpäällikkö Lottaliina Pokkinen kertoo, että artistien tulot koostuvat monesta lähteestä, joista keikat ovat nykyään merkittävin todella suurelle osalle.

Äänitteillä on silti yhä merkitystä, vaikka fyysisten levyjen myynti on romahtanut ja musiikkia voi kuunnella suoratoistopalveluista pikkurahalla tai kokonaan ilmaiseksi.

– Vaikka äänitemyynti itsessään ei toisi merkittäviä tuloja, artistin brändi rakentuu usein sitä kautta. Kun artistilta tulee uusi äänite, sillä on vaikutusta myös keikkamyyntiin, Pokkinen sanoo.

Koronakriisi tyhjensi esiintymiskalenterit keväältä ja kesältä. Se on vienyt keikkapalkkiot paitsi muusikoilta, myös esimerkiksi teknikoilta. Kesäfestarit ovat tuoneet monelle musiikkialan tekijälle yli puolet koko vuoden liikevaihdosta.

Pokkinen muistuttaa, että tilanne vaikuttaa myös esimerkiksi biisien kirjoittajiin, jotka saavat Teosto-korvauksia myös keikoilla esitetyistä kappaleistaan.

Isot jyräävät pienet

Miljoona toistoa Spotifyssa tuo levy-yhtiölle sopimuksesta riippuen joitakin tuhansia euroa, yhden kappaleen osalta ehkä noin sentin osia.

Artistille tilitettävä osuus riippuu artistin ja levy-yhtiön välisestä sopimuksesta. Pokkisen mukaan se voi niin kutsutussa perinteisessä levytyssopimuksessa olla suurimmillaan noin 25 prosentin luokkaa.

Suoratoistopalvelujen maailmassa isot jyräävät pienet.

Rahojen tilitys perustuu niin sanottuun pro rata -malliin, jossa palvelu ei erittele, mitä artistia kukin käyttäjä kuunteli. Kuukausittain tilitettävät palvelumaksut jaetaan kappaleiden kuuntelukertojen määrän mukaan.

Malli suosii maakohtaisia jättihittejä. Kärjistetysti alle prosenssi sisällöstä kerää yli 90 prosenttia rahoista.

Suomessa tämä tarkoittaa, että täkäläiset nykymusiikin jättiläiset, kuten esimerkiksi JVG tai Cheek, voivat saada Spotifysta merkittäviä tuloja.

Esimerkiksi Muusikkojen liitto on toivonut vaihtoehtoista user centric -mallia, jossa kunkin käyttäjän kuukausimaksu menisi niille artisteille, joita hän kuuntelee.

Mainosrahaa ilmaisella sisällöllä

Suomalaisten suosituin kanava musiikinkuunteluun on nykyään Youtube-videopalvelu, jonka omistaa Google.

– Rahoitus tulee mainoksista, ja Google on saanut luotua valtavan omaisuuden heille ilmaiseksi annetulla sisällöllä. Ilmaisuus aiheuttaa sen, että ihmiset unohtavat, paljonko työtä ja taloudellista panosta sisällön tuottamiseen tarvitaan, Pokkinen sanoo.

– Spotify ja Youtube ovat valtavia yksityisiä bisneksiä. He voivat sanoa, että jos haluat mukaan, tässä ovat ehdot. Se on ota tai jätä -tilanne.

Musiikin tekijänoikeusjärjestöllä Teostolla on sopimus usean verkkotoimijan, muun muassa Youtuben ja Spotifyn kanssa. Se auttaa biisintekijöiden tilannetta hieman.

Ymmärrys sopimuksista korostuu

Reilu vuosi sitten Euroopan parlamentti hyväksyi uuden tekijänoikeusdirektiivin, jota yritetään nyt saada EU:n jäsenmaiden omaan lainsäädäntöön.

– Sen mukaan artistin pitää läpinäkyvästi tietää, missä hänen tekijänoikeussuojattua musiikkiaan käytetään ja miten raha liikkuu, Pokkinen selvittää.

Artistien ymmärrys tekemiensä sopimusten sisällöstä korostuu.

– Alalle tulee jatkuvasti uusia tekijöitä, jotka ovat innoissaan valmiina laittamaan nimensä mihin tahansa paperiin. Onneksi useimmat osaavat jo pyytää apua. HÄSA

Joka kolmas suomalainen maksaa

Suomalaisista 32 prosenttia maksaa musiikkipalveluista, kun keskimäärin Pohjoismaissa määrä on 49 prosenttia.

18—39-vuotiaat maksavat striimauksesta useimmiten, 50—59-vuotiaat harvimmin.

Spotifyn lisäksi palveluita ovat myös muun muassa Tidal, Deezer ja Apple Music.

Luvut selviävät pohjoismaisten tekijänoikeusjärjestöjen tilaamasta tutkimuksesta, jossa vertailtiin Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Suomen musiikinkulutustottumuksia.

Myös elokuvia- ja tv-ohjelmia välittävien videopalvelujen suosio on Suomessa pienempää kuin muualla. Suomalaisista on tilaajia on

61 prosenttia, kun pohjoismainen luku on 69 prosenttia.

Myös palvelujen käytön lisääntyminen on Suomessa hitaampaa.

Haastattelut tehtiin koronaepidemian alkuvaiheessa huhtikuun alussa. Korona näkyi Suomessa etenkin suosituimman videopalvelun Netflixin tilaajamäärien kasvussa, mutta maksullisissa musiikkipalveluissa kasvu oli hyvin pientä.

Polaris Nordic: Digital Music in the Nordics -selvityksen teki tutkimuslaitos YouGov.

Päivän lehti

3.7.2020