Kanta-Häme

Suosaaren miesluolassa haisee testosteroni

Päivä on ollut tiukka ja täynnä palavereja. Potkua on haettu työpöydän pähkinäkupista.

LinnanInfran toimitusjohtaja Kari Muhonen ja kunnossapitopäällikkö Marko Soramäki kiipeävät innoissaan kunnossapitomestari Markus Lahtisen kanssa varikon edessä olevan lanan viereen. Keltaiseksi maalattu lana on nostettu korokkeelle ja se kiiltää auringonpaisteessa. Miesten suupielet ovat messingillä.

– Ei tätä voinut kerta kaikkiaan hävittää. Tämähän on kaunis kuin sika pienenä, Markus Lahtinen myöntää. Toiset nyökkäilevät vieressä.

 

Kaupungin varikko ei ole enää sellainen aarreaitta kuin maallikko voisi äkkiä kuvitella.

Varikon vanhimmat tavarat huutokaupattiin pari vuotta sitten. Jäljelle jäi valtava määrä kiviä, liikennemerkkejä ja ennen kaikkea koneita joka lähtöön. Keskustan jouluvalot on jemmattu yhteen konttiin ja puutarhapenkkejä maalataan parhaillaan Lammin varikolla.

– Varikon vanhimmat kivet ovat aivan 1900-luvun alusta, kun Hämeenlinnan tori kivettiin. Punaisia noppakiviä on yhä todella paljon, vaikka niitä on käytettykin jo yli puoli miljoonaa erilaisiin kivetyksiin, Soramäki sanoo.

Noppakiviröykkiöt kertovat karua kieltään siitä, miksi varikko yleensä on olemassa. Yksi käsin hakattu noppakivineliö maksaa nimittäin 80 euroa. Matemaattisesti lahjakkaat voivat laskea, paljonko kaupunki on säästänyt vaikkapa Verkatehtaan pihoja kivetessään.

 

Vielä tällä hetkellä Muhosen ja Soramäen työhuoneet ovat Suosaaren varikolla, mutta he muuttavat kesällä kaupungintalolle. Varikko jää 5-10 vuodeksi paikoilleen ennen kuin on sen vuoro.

Muhosen mukaan uutta paikkaa ei ole vielä päätetty, mutta on ilmeistä, että se löytyy jostakin Moreenin suunnalta. Mikään helppo sijoitettava varikko ei ole, sillä sen nykyinen tonttikin on kasvanut yli yhdeksään hehtaariin.

– Yhteistyön kannalta muutto on tietenkin hyvä asia, mutta toisaalta me menetämme kosketuksen käytännön työhön. Kravatteja emme kuitenkaan ala käyttää, Muhonen ja Soramäki lupaavat.

 

Soramäki on tehnyt töitä Suosaaren varikolla koko sen olemassaolon ajan eli 30 vuotta. Kun hän aloitti Suosaaressa 80-luvulla, toimi tontilla tiemestari- ja talonrakennustoimistot sekä vesilaitos. Kun varikko saatiin rakennettua valmiiksi, siirtyi sen toiminta Poltinaholta jäähallin alta pois Suosaareen. Nyt on vastaava väistöliike alkamassa Suosaaressa.

– Varmasti jokaisella kunnalla on ollut aina oma varikkonsa, sillä kyllä me moneen otteeseen mietimme, onko tavaraa vielä mahdollisuus käyttää jossakin hyväksi. Monta kertaa pääsisimme halvemmalla, jos ostaisimme vain uutta, mutta kierrättäminen on tänään oma arvonsa, Muhonen miettii. HäSa

Päivän lehti

29.5.2020