Kanta-Häme

Suostumuksen puutetta toivotaan seksuaalilakiin

Kun Suomen seksuaalirikoslainsäädäntöä viimeksi uusittiin, monessa lausunnossa toivottiin suostumuksen puutteen lisäämistä raiskauksen tunnusmerkistöön.

Suostumuksen puute terminä kuitenkin puuttuu laista edelleen.

Hallituksen esityksen mukaan myös lain lausuntokierroksella suostumuksen puutetta toivottiin varsin usein lisättäväksi raiskauksen tunnusmerkkeihin.

Suomi on myös ratifioinut niin sanotun Istanbulin yleissopimuksen, viralliselta nimeltään Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.

Se muun muassa määrittelee seksuaalisen väkivallan toisen henkilön suostumuksen vastaiseksi ja rangaistavaksi. Sopimus tuli Suomessa voimaan elokuussa 2015.

– Suomi on jo sitoutunut siihen, että suostumusperusteisuus on raiskausmääritelmän ydin, kun Istanbulin sopimus on hyväksytty. Vuonna 2014 Suomessa todettiin, ettei ole tarvetta ottaa suostumusta mukaan raiskauksen tunnusmerkistöön. Tämä on erikoista, koska tiedettiin, että Istanbulin sopimus tulee voimaan, huomauttaa väkivaltatutkija Satu Lidman. 

Suostumuksen puutetta ei siis terminä ja tunnusmerkkinä lakiin lopulta lisätty.

Hallituksen esityksessä ratkaisua perustellaan muun muassa sillä, ettei uhrin käytökseen haluta kiinnittää entistä enemmän huomiota rikosprosessissa.

Nimenomaisen suostumuksen antamiseen perustuvaa lakia taas pidettiin esityksessä elämälle vieraana, koska suostumuksestaan huolimatta ihmiset eivät aina varsinaisesti sano ”kyllä”.

Nyt Suomen lainsäädäntö lähtee liikkeelle siitä, että raiskaukseen liittyy väkivaltaa tai sen uhkaa tai tilanne, jossa uhri ei kykene puolustautumaan tai ilmaisemaan tahtoaan esimerkiksi pelkotilan, sairauden tai tiedottomuuden takia.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn  asiantuntija  Tanja Noponen  kertoo, että jatkossa Amnesty kampanjoi myös kansainvälisesti Istanbulin sopimuksen ja sen suostumusperusteen puolesta.

– Ihmisoikeusnäkökulmasta on väärin vaatia näyttöä siitä, että henkilö on taistellut vastaan tai montako kertaa hän on sanonut ei. 

Seksuaalilainsäädäntöä on säädetty tiukempaan suuntaan viimeksi Saksassa heinäkuun alkupuolella. Aiemmin raiskauksesta ei maassa voitu tuomita, ellei uhri ole vastustellut tekoa fyysisesti. Pelkkä ein sanominen ei riittänyt.

Hallituksen esityksessä huomautetaan myös, että Ruotsi ja Tanska ovat äskettäin päätyneet raiskauksen tunnusmerkeissä samaan ratkaisuun kuin Suomi.

Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Terttu Utriaisen mukaan on tyypillistä, että Suomen lainsäädännössä seurataan usein Ruotsia tai Saksaa.

– Meidän ja Ruotsin ongelma on se, että on seurattu paljon Saksaa, joka on ollut seksuaalilainsäädännössä patavanhoillinen, Utriainen lataa.

Myös Ruotsissa on kesällä väläytelty mahdollisuutta uudistaa seksuaalirikoslainsäädäntöä. LM-HäSa

Päivän lehti

5.6.2020