Kanta-Häme

Supistusten uhka painaa kirjastoväkeä

Hallitusohjelmaan kirjattu ehdotus kuntien toimintavapauden lisäämisestä hämmentää kulttuuripiireissä.

Kunnat saisivat jatkossa päättää entistä vapaammin, millä tavalla ne järjestävät lakisääteisiä kulttuuripalveluitaan.

Liikkumavapautta on tarjolla esimerkiksi museolakiin, kirjastolakiin, teatteri- ja orkesterilakiin sekä vapaata sivistystyötä koskevaan lakiin.

– Tämä on hämmentävä kohta hallitusohjelmassa, koska tähänkin asti kunnat ovat voineet itse päättää, millä tavalla ne järjestävät museopalvelunsa vai järjestävätkö ollenkaan, museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä sanoo.

– En ymmärrä, minkä normin lakiuudistus oikein muuttaa, hän sanoo.

Kirjastoissa mahdollista lakiuudistusta odotetaan hiukan huolestuneina.

– Etenkin pienissä kunnissa toimintavapaus voi houkutella päättäjät uusiin supistuksiin, sanoo Suomen kirjastoseuran hallituksen varapuheenjohtaja ja Tampereen kirjastopalvelujohtaja Pirkko Lindberg.

Lindbergin mukaan nykyinen kirjastolaki on taannut sen, että joka kunnassa pitää olla jonkinlainen kirjasto. Hän ei näe normien väljentämistä mahdollisuutena, vaan uhkana.

Hänen mielestään yhteistyö yritysten tai kolmannen sektorin kanssa ei kuulosta realistiselta, vaikka uudenlaisten toimintatapojen etsiminen voisi periaatteessa olla hyvä idea kirjastoissakin

– Vielä toistaiseksi kaupalliselta puolelta ei ole löytynyt hyviä kilpailevia vaihtoehtoja kirjastopalvelujen järjestämiseksi, hän sanoo.

Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta pitää entistä väljempää lakia positiivisena asiana.

– Kuntaliiton pitkäaikaisena toiveena on ollut, että lait olisivat vain puitelakeja, joiden pohjalta kunnat voisivat itse harkita palveluiden järjestämisen, hän sanoo.

Hän uskoo, että väljentämällä normeja voidaan entistä paremmin taata kulttuuripalveluiden taso ja niiden säilyminen kunnissa.

– Kunnat ovat niin erilaisia, että paikalliset virkamiehet tietävät itse parhaiten, miten palvelut juuri heidän alueellaan kannattaisi järjestää, hän sanoo.

Päivärinta ei usko, että kuntien päätäntävallan lisääminen automaattisesti johtaisi kulttuuripalveluiden supistamiseen.

– Mutta sehän on sitten (päättäjien) arvovalinta kunnissa, hän sanoo.

Lista ”vapautettavista” laeista sisältyy hallitusohjelman liitteeseen, jossa käsitellään kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista.

Tarkoituksena on säätää uusi laki, joka korvaisi joukon nykyisiä lakeja. Kunnat vapautuisivat nykyisten lakien velvoitteista ja suosituksista. Ne voisivat itse päättää, miten järjestävät palvelut.

Valtaosa ehdotetuista laeista liittyy kuntien kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluihin.

Normien väljentämisestä sekä yhteistyöstä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa odotetaan merkittäviä säästöjä julkiseen talouteen.

Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä haistaa hankkeessa julkisuustempun tai ainakin halua kriisitietoisuuden herättelemiseen.

– Valitettavasti vaikeina aikoina on perinteisesti tartuttu ns. pehmeisiin arvoihin kuten kulttuuriin. Valtiontalouden tai valtionvelan kannalta näillä ei ole merkitystä, hän sanoo.

Valtionosuuksien mahdollisista leikkauksista tai kulttuuriin liittyvästä rahoituslaista ei puhuta kuntien päätäntävaltaa koskevassa hallitusohjelman kohdassa.

Yleisesti hallitusohjelmassa luvataan parantaa kulttuurin ja taiteen saavutettavuutta. Taiteen perusopetus sekä lasten ja nuorten kulttuuritoiminta nostetaan hallituskauden kärkihankkeiksi.

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic